Kysely: Epäluottamus politiikkaan ja vaikeus löytää ehdokas merkittävimpiä syitä jättää äänestämättä kuntavaaleissa

Epäluottamus politiikkaa kohtaan oli yleisin syy jättää äänestämättä kuntavaaleissa 2:21
Katso video: Äänestäminen koetaan usein kansalaisvelvollisuutena

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Päätös jättää äänestämättä tehtiin lähempänä kuntavaaleja kuin vuonna 2017.

    Epäluottamus politiikkaan vaikutti päätökseen jättää äänestämättä noin kolmella neljästä kuntavaaleissa nukkuneista, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kysely.

    Kahdella kolmesta äänestämättä jättäneestä päätökseen vaikutti vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Äänestämättä jättämiseen vaikutti kahdella kolmesta se, että riittävää syytä äänestää ei ollut.

    Kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Alhaisempi äänestysprosentti kuntavaaleissa on ollut viimeksi vuonna 1945, jolloin äänestämässä kävi 54,9 prosenttia äänioikeutetuista.

    Kesäkuun kuntavaaleissa äänestämättä jättämisestä päätettiin lähempänä vaaleja kuin aiemmin.

    Kaksi viidestä nukkuneesta äänestäjästä ilmoitti päättäneensä jättää äänestämättä jo kuukausia ennen vaaleja, kun vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen näin ilmoitti joka toinen.

    Äänestäneitä ajoi vaaliuurnille kansallisvelvollisuus

    Kuntavaaleissa äänestäneistä yli neljä viidestä kertoi, että vaaliuurnille lähtemiseen vaikutti kokemus kansalaisvelvollisuudesta. Myös tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja kuntavaalien tulokseen olivat merkittäviä syitä äänestää.

    Perussuomalaisia äänestäneissä vaaliuurnille ajoi muita enemmän puolueiden viimeaikainen toiminta esimerkiksi EU:n elpymistoimissa tai kehysriihessä ja halu vastustaa hallitusta.

    Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Kuntavaaleissa äänestäneiltä tiedusteltiin syitä käydä äänestämässä 16 eri tekijällä. Kuntavaaleissa nukkuneilta äänestämättä jättämistä selvitettiin esittämällä 19-kohtainen lista mahdollisista syistä.

    Kysely tehtiin kesäkuun puolivälissä yhteensä 1  027 vastaajalle. Vastaajat edustavat kyselyn mukaan 18–79 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

    Lue lisää aiheesta:
    Politiikka Kuntavaalit Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •