Kypros-kriisi puhutti ministerivieraita: "Oli virhe yrittää verottaa piensijoittajia"

– Meidän on pidettävä kiinni periaatteesta, että pankkitalletukset on taattu 100 000 euroon asti. Oli virhe yrittää muuttaa sitä. Tämä on aiheuttanut hermostuneisuutta euroalueella. Meidän on uudistettava sitoumuksemme suojata pientallettajia. Tämä on erittäin tärkeää Euroopan kansalaisille, Creighton totesi tiukasti Saariselän ministeritapaamisen yhteydessä.

Myös Saariselällä olevat suomalaisministerit ovat tyytyväisiä siitä, että Kyproksella mietitään veroa nyt vain yli 100 000 euron sijoituksille. Pääministeri Jyrki Katainen ei usko, että tällaisella ratkaisulla olisi suurta merkitystä muualla Euroopassa, kuten vaikkapa kriisimaissa Espanjassa ja Italiassa.

– Kyproksella säästöt ovat todella suuria. Niin kun tiedetään, pankkisektori on hyvin toisenlainen kuin valtaosassa muuta Eurooppaa. Tärkeintä on se, että Kyproksen julkinen velka saadaan pidettyä järkevällä tasolla ja ihan normaaliin markkinatalouden tapaan sijoittajat, joita suuret säästäjät myös ovat, kantavat sen oman kortensa kekoon, Katainen linjasi.

– Tässä jää varmasti monelle sellainen kuva, että pankki on jollakin tavalla tallelokero, jossa rahat on pysyvästi. Ei, se on riskinottoa ihan meiltä jokaiselta, joka rahaa pankkitilille pistää. Ne riskit taataan 100 000 euroon, ja sen jälkeen katsotaan, mitä tapahtuu. Mielestäni se on reilu ratkaisu, että piensijoittajilta ei lähde rahoja tililtä, totesi eurooppaministeri Alexander Stubb.

Pohjoisen pärjääjät ja etelän sählääjät

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves toisti eilen saapuessaan esittämänsä epäilyn siitä, hyväksyvätkö eri EU-maiden parlamentit Kyproksen lainapaketin.

– Miten saadaan Viron parlamentti vakuuttumaan siitä, että sen pitäisi auttaa venäläisiä miljardöörejä. Idea ei taida ihan lentää, Ilves nauroi ja ennakoi saman ongelman olevan edessä myös Suomessa ja muissakin maissa.

Ilveksen puheessa kuulisi selvästi Euroopan kahtiajako taloudellisesti pärjäävään pohjoiseen ja talousvaikeuksissa kärvistelevään eteläiseen Eurooppaan.

– Virolaiset ja suomalaiset ainakin uskovat siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni ja esitetään oikeat talousluvut. Sekä Viro että Latvia olivat taannoin taloudellisissa vaikeuksissa, mutta me teimme merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja kiipesimme pinnalle, Ilves julisti ylpeänä.

Yksi Saariselän retriitin tarkoituksia on rakentaa siltoja Euroopassa, esimerkiksi talousvaikeuksissa olevan etelän ja paremmin pärjäävän pohjoisen välillä. Tältä osin keskustelut jäävät vähän yksipuolisiksi, kun sekä Espanja että Kreikka peruivat tulonsa.

– Me yritetään tuoda enemmän yhteishenkeä EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden, euromaiden ja euron ulkopuolisten maiden, pohjoisen ja etelän, idän ja lännen , uusien ja vanhojen jäsenmaiden välille. Se on se tavoite, koska samassa unionissa, samassa yhteisössä me kuitenkin ollaan, Stubb kertoi.

Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis katsoo, että jako etelän ja pohjoisen välillä on keinotekoinen.

– Esimerkiksi 10 vuotta sitten Saksa oli Euroopan "sairas mies". Nelisen vuotta sitten puhuimme kriisistä Itä-Euroopassa, nyt etelässä, Dombrovskis analysoi.

Menikö Suomelta maine?

Suomessa on paljon keskusteltu siitä, onko Suomi menettänyt mallioppilaan maineensa EU:ssa vetäessään tiukkaa linjaa talousratkaisuissa.

– En näe mitään muutosta. Suomi vastaa omalta osaltaan kriisimaiden tarvitsemista lainoista, Latvian pääministeri Dombrovskis sanoi.

Myöskään puheenjohtajamaa Irlanti ei näe Suomen maineen mustuneen.

– Suomi on elänyt vastaavan tilanteen läpi aiemmin ja tietää mitä vaaditaan. Meidän on vain tehtävä se, mitä on tehtävä. Ei voi käyttää enempää rahaa kuin on. Sitä kuitenkin tapahtuu monissa maissa. Siihen on puututtava, ja siinä ei saa suosiota. Se ei ole helppoa, Irlannin eurooppaministeri Lucinda Creighton sanoo.

– Täytyy sanoa, että olen hyvin samaa mieltä Suomen kanssa siitä, että julkinen rahoitus on saatava kuntoon, lainavuorta on madallettava ja maan taloudelle sekä ennen muuta kansalaisille on annettava mahdollisuus mennä eteenpäin. Emme voi siirtää lisää lainataakkaa tuleville polville. Sitä on hoidettava nyt. Ja jos tämä on Suomen tapa, niin kannatan kyllä sitä.

Katso Anne Sjöholmin juttu (Seitsemän uutiset 23.3.2013)

Kyproksen neuvotteluissa edistytty "merkittävästi"

Kypros hyväksyi kriisilakeja - talletusvero yhä auki

Stubb: Pallo on kyproslaisilla, toivottavasti eivät tee omaa maalia

Kyproksen kriisi huoletti Saariselällä

Virallinen Turkki hinkuu edelleen EU:hun