Kylmää sotaa puitiin Jyväskylässä

-Maltilliset poliittiset ryhmät ovat varsin vahvoja Venäjällä. Uskon, että seuraavien tärkeiden vaalien jälkeen meillä on Venäjässä sellainen kumppani kuin olemme toivoneetkin: vakaa ja ennakoitavissa oleva partneri, joka kehittää demokratiaa, markkinataloutta ja hyviä naapurisuhteita, Kwasniewski sanoi. Kwasniewskin mukaan on mahdotonta kuvitella eurooppalaisen yhteistyön kehittyvän ilman Venäjän panosta.

-Poliittisen vuoropuhelun, keskinäistä luottamusta lisäävien toimien, taloudellisen yhteistyön pitäisi kiinnittää mielenkiintomme, Kwasniewski muistutti juhlapuheessaan. Kwasniewski katsoi Venäjän ja NATOn kumppanuussopimuksen jääneen liian vähälle huomiolle ja näki siinä uusiakin mahdollisuuksia Euroopan ja Euraasian turvallisuuden parantamiseksi.

Tavoitteena täysin yhdentynyt Eurooppa

Päämiesten lounaskeskusteluissa käsiteltiin myös Euroopan Unionin laajentumista. Kwasniewski katsoi EU:lla nyt olevan tilaisuus osoittaa kylmän sodan asetelma lopullisesti haudatuksi. Kwasniewski sanoi uskovansa Puolan EU:n täysjäsenyyteen vuonna 2002. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä myös Latvian ja Liettuan pääsystä jäsenyysneuvotteluja käyvien maiden joukkoon ja huomautti itsekin havainneensa niissä huomattavaa taloudellista, sosiaalista ja kansalaisyhteiskunnan kehitystä.

-Puola ei odota mitään erioikeuksia neuvotteluissa EU:n kanssa. Meidän on ensin tehtävä omat kotiläksymme. Tavoitteemme kuitenkin on, että Eurooppa todella yhdentyy täysin eikä vain osittain, Kwasniewski huomautti.

Venäjän osallistuminen yhteinen etu

Liettuan presidentti Valdas Adamkus myös totesi maansa lukevan itsensä osaksi yhdentynyttä Eurooppaa sekä EU:n että NATOn jäsenenä. Adamkus näki kylmän sodan jäänteitä ajatuksissa, joiden mukaan Baltian maiden NATO-jäsenyys järkyttäisi alueen geopoliittista tasapainoa tai että näiden maiden osallistuminen Euro-Atlanttiseen yhteistyöhön olisi enemmän uhka kuin etu.

-Länsi-Berliiniäkin pidettiin mahdottomana puolustaa. Mutta voivatko markkinataloudessa elävät demokraattiset maat olla uhka kenellekään, Adamkus kysyi. Adamkus uskoi myös Venäjän löytävän tiensä yhdentyvään Eurooppaan.

-Se on ollut ja on vastakin mukana kaikissa näissä prosesseissa. Tämä on kaikkien yhteinen etu, hän arvioi.

Latvia odottaa innokkaana kutsua

Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga totesi kylmän sodan viimeisen muodollisen sivun vastikään kääntyneen Latviassa, kun Skrundan tutka-asema lokakuussa purettiin ja venäläinen sotilashenkilökunta lähti Latviasta ennen sovittua takarajaa.

-Jo sopimus ja sen toimeenpano osoittavat radikaalia siirtymistä pois kylmän sodan ajattelusta ja edustavat siirtymistä uudelle pohjalle Latvian ja Venäjän välisissä suhteissa, Freiberga totesi. Myös Latvia odottaa innokkaasti kutsua EU:n jäsenyysneuvotteluihin. -Kutsu tämän vuosisadan viimeisessä kuussa osoittaisi mitä sopivimmalla symbolilla, että kylmä sota on todella ohi ja että geopoliittiset intressipiirit ovat todella mennyttä aikaa.

Jaettu Eurooppa yhtenäiseksi mahdollisimman pian

Viron presidentti Lennart Meri piti kohtuullisena, että EU:n uusien jäsenmaiden odotetaan täyttävän tietyt ehdot.

-Samoin on kohtuullista, että lähentymisprosessi on niin pitkä kuin on tarpeen, mutta myös niin lyhyt kuin mahdollista. Kymmenen vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen meidän kaikkien pitäisi työskennellä jaetun Euroopan yhdentämiseksi niin pian kuin mahdollista, Meri totesi.

Meri tähdensi myös hyviä suhteita Itä-Euroopan maihin ja etenkin Venäjään ja Ukrainaan uudelta pohjalta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Hänen mukaansa Venäjä vain ei ole vielä tarttunut uuden aikakauden tarjoamiin mahdollisuuksiin. -Joillekin moskovalaispoliitikoille kylmä sota näyttää jatkuvan, Meri viittasi Tshetshenian tilanteeseen. Meren mukaan vapaat kansat eivät koskaan pystyttäisi uutta Berliinin muuria. Hän arvioi, että uusista rajalinjoista varoittavat silti usein säilyttäisivät entiset vaikutuspiirit.

-Uuden maailmamme täytyy kuitenkin olla vapaa tällaisesta ajattelusta, Meri sanoi.
(STT)