Kylmä talvi voi käydä kalliiksi suomalaisten kukkarolle

Eilinen ydinvoimapäätös ei tuo nopeaa lääkettä Suomen riippuvuuteen tuontienergiasta.  

Energiatalouden professori Sanna Syrin mukaan edes Olkiluodon kolmosreaktorin valmistuminen ei yksin korjaa ongelmia. Esimerkiksi talviaikaan Suomeen tuodaan sähköä 2500 megawattia, kun taas Olkiluoto 3 tuottaisi valmistuttuaan 1600 megawattia.  

- Olkiluoto 3 helpottaa tilannetta vain väliaikaisesti. Nyt suunnitellut uudet voimalat valmistuisivat 2020-luvun alkupuolella, mutta samalla olemassa olevat voimalaitokset vanhenevat ja poistuvat käytöstä.

Suomi tuo nykyisin 20 prosenttia sähköstä ulkomailta. Syrin mukaan on vaikea sanoa, riittäisikö yksi ydinvoimala, tässä tapauksessa eilen jatkoaikaa saanut Fennovoima, täyttämään Suomen energiatarpeet.

Hänestä on mahdollista, että ilman jatkolupaa jäänyt TVO ja aiemmin ilman periaatelupaa jäänyt Fortum miettivät uusien lupahakemusten jättämistä ensi hallituskaudella.  

Syrin mukaan kylmiin talviin liittyy erityisiä uhkia.  

- Kun Pohjoismaissa ei ole hyviä vesivuosia ja toisaalta kun Suomessa ei ole tarpeeksi omaa tuotantokapasiteettia, hinnat voivat nousta todella korkealle.  

Tänä vuonna Suomeen on tuotu ennätysmäärä sähköä Ruotsista. Sen sijaan tuonti Venäjältä on romahtanut maan sähkömarkkinauudistuksen jälkeen, koska sieltä tuleva sähkö on kallistunut.  

Haaveena vienti  

Työ- ja elinkeinoministeriön maanantainen ydinvoimapäätös perustui osaksi myös VTT:n ja VATT:n tuoreeseen selvitykseen. Siinä sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuosina 2020 ja 2030 olisi aiemmin arvioitua pienempää.  

Lasketusta sähkönkulutusarvioista huolimatta Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarisen mielestä molempia ydinvoimaprojekteja, Fennovoimaa ja TVO:ta tarvitaan.  
Naukkarisen mukaan Suomi oli vielä nykyistä huonommassa tilanteessa 15-20 vuoden päästä, jos suunnitelmia ei toteuteta. Hän arvelee myös ydinvoimaloiden alentavan sähkön hintaa.  

- En näe yhtään pahana sitäkään skenaariota, että jossain vaiheessa Suomessa voisi olla sen verran tuotantoa, ettemmekö voisi olla välillä sähkönviejiäkin, Naukkarinen tuumaa.  

Professori Syrin mukaan mitään energiaviejämaata Suomesta ei kuitenkaan tule.  

Lue myös:

    Uusimmat