Kylläisyysmittari painonhallintaan

Suomessa on kehitetty menetelmää, jolla voitaisiin mitata syömisen aiheuttamaa kylläisyyden tunnetta. Tavoitteena on kehittää painonhallintaa tukevia elintarvikkeita. Runsaista kuiduista on löytynyt avain menetelmään.

Suomalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmää, jolla ruoan aiheuttamaa kylläisyyden tuntemusta voidaan mitata. Hiljattain päättyneessä Kuopion yliopiston ja VTT:n yhteishankkeessa tutkittiin kylläisyyden mittaamisen lisäksi elintarvikkeiden kylläisyyttä lisääviä ominaisuuksia. Tutkimus vahvisti käsitystä, jonka mukaan runsaasti kuitua sisältävät tuotteet vievät näläntunteen tehokkaimmin.

Tutkijoiden soveltama mittaustapa perustuu koehenkilön arvioon omasta kylläisyydestään sekä arviota tukeviin kysymyksiin.

-Tavoitteenamme on kehittää menetelmästä sellainen, että se hyödyttää mahdollisimman laajasti tuotekehitystyötä elintarviketeollisuudessa, kertoo erikoistutkija Kirsi-Helena Liukkonen VTT:ltä.

Sekä kiinteät että nestemäiset elintarvikkeet tekevät paremmin kylläiseksi, jos niihin lisätään kuitua. Tutkimuksissa huomattiin, että tällaiset tuotteet vaikuttavat edullisesti elimistön aineenvaihduntaan ja sellaisten hormonien toimintaan, jotka säätelevät syömistä.

Tekesin rahoittamaan tutkimukseen osallistui myös kahdeksan yritystä elintarviketeollisuuden eri sektoreilta. Tutkijat toivovat yritysten soveltavan tuloksia kehittäessään painonhallintaa tukevia elintarvikkeita. Jatkotutkimuksissa onkin tarkoitus keskittyä muun muassa niihin haasteisiin, joita kuidun lisääminen asettaa elintarvikkeille.

Ruisleipä kuidun lähde

-Usein kun tuotteeseen lisätään kuitua terveyden kannalta riittäviä määriä, saattaa käydä niin, että sen aistittavat ominaisuudet ja hyväksyttävyys kärsivät, Liukkonen kertoo. Liukkosen mukaan suomalaisilla ei ole vaaraa saada kuidun yliannostusta, vaikka sitä lisättäisiin elintarvikkeisiin huomattavasti nykyistä enemmän. Perinteisesti ruisleipä on ollut suomalaisten tärkein kuidunlähde.

Lihavuus altistaa monille sairauksille WHO:n arvion mukaan koko maailmassa on yli miljardi vähintään liikapainoista ihmistä, ja heistä ainakin 300 miljoonaa on lihavia. Suomen työikäisistä miehistä kaksi kolmesta ja naisista noin puolet on vähintään liikapainoisia. Lihavuus lisää muun muassa kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja joidenkin syöpäsairauksien riskiä.

Lihavuudesta johtuvien sairauksien ravitsemushoidolla on mahdollista säästää merkittävästi terveydenhuollon kuluja. Kustannusvaikutuksen suuruudesta on kuitenkin toistaiseksi vain niukasti tietoa. Kuopion yliopisto ja Kansanterveyslaitos ovat parhaillaan kehittämässä ravitsemus- ja elintarviketutkimuksiin soveltuvia terveystaloudellisia tutkimusmenetelmiä.

MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat