Kyljysten terveysväitteet eivät tehoa kuluttajiin

Kuluttajat ovat kriittisiä arvioidessaan elintarvikkeiden väitettyjä terveysvaikutuksia, kertoo laaja pohjoismainen tutkimus. Suomessa, Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa yli 4600 ihmisen keskuudessa tehty selvitys kumoaakin nyt huolen siitä, että kuluttajat sokeasti uskoisivat erilaisiin ruoan terveysväittämiin.

VTT:n johtavan tutkijan Liisa Lähteenmäen mukaan tutkimus todistaa, että kuluttajat ymmärtävät elintarvikkeiden terveysväitteet melko hyvin. Vakuuttavimpia ovat hänen mukaansa terveysväitteet, joissa ilmenevät asiat ovat kuluttajalle jo ennestään tuttuja.

- Oleellista on väitteen tai vaikuttavan ainesosan tuttuus. Mitä tutumpi väite, sen helpompi se on ymmärtää. Sen sijaan kuluttajat eivät helpostyi usko terveysväitettä, jos väite on outo tai he eivät tunne siinä esiintyvää ainesosaa. Asian täytyy siis olla jo ennestään tuttu, jotta väitetty hyöty koetaan omaksi, Lähteenmäki sanoo.

Tässä tutkimuksessa kuluttajien asenteita mitattiin vertaamalla keskenään tuttua ja vähemmän tunnettua terveysväitteissä liittyvää ainesosaa. Tuttuna käytettiin omega-3-rasvahappoon ja vähemmän tuttuna bioaktiivisiin peptideihin liittyvää väitettä.

- Tutkimuksessa todettiin selvästi, että omega-3-rasvahappoon liittyvät väitteet koettiin hyödyllisemmiksi ja niihin myös uskottiin enemmän kuin bioaktiivisiin peptideihin.

Jogurtin terveellisyys puree, kyljysten vähemmän

Mihin tahansa tuotteeseen liittyvä terveysväite ei kuitenkaan mene läpi, oli vaikuttava aine sitten kuinka tuttu tahansa.

Tuotteen positiivinen terveysimago vahvistaa uskoa sen aihesosien vaikutukseen, kun taas vastaavasti itsessään epäterveellisenä pidettyyn tuotteeseen liitetty terveyslupaus on vaikeampi niellä.

- Kuluttajat pystyvät arvioimaan tuotteen kokonaisvaikutusta. He eivät mene pelkästään terveellisyyttä lupaavan väitteen perässä, vaan väite ja tuote muodostavat kokonaisuuden.

Tutkimuksessa verrattiin leipään ja jogurttiin liitettyjä terveysväitteitä lupauksiin, jotka liitettiin porsaankyljyksiin.

- Leivässä ja jogurtissa terveysväittämät ovat tietysti tutumpia, mutta vastauksista heijastui selvästi myös se, että porsaankyljysten perusterveellisyys arvioitiin alhaisemmaksi kuin leivän tai jogurtin. Lähteenmäki kertoo.

Tutkimuksen taustalla muuttuneet säädökset

EU hyväksyi vuoden 2006 lopussa uuden lain, joka sallii elintarvikkeisiin liitettävät erilaiset väittämät. Laissa kuitenkin määrätään, että väittämien tulee olla ymmärrettäviä kuluttajille.

Tähän mennessä tieto siitä, miten kuluttajat väitteitä ymmärtävät, on ollut hyvin hajanaista ja sitä on ollut saatavilla vähän. Siksi asiaa haluttiin selvittää Pohjoismaissa kaksivuotisella tutkimuksella.

Suomesta mukana olivat VVT, Kuluttajatutkimuskeskus, eliontarviketurvallisuusvirasto Evira, Fazer Leipomot, Sinebrychoff, Vaasan & Vaasan ja Valio.