Kuusimäki: Syytekynnys noussut liian korkeaksi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Syyttäjien syytekynnys on noussut turhan korkeaksi, sanoo valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Syynä tähän on muuttunut lainsäädäntö, joka on tehnyt syyttäjistä käytännössä tuomareita.

    Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen mukaan syyttäjien syytekynnys on noussut turhankin korkeaksi. Syyttäjät ajavat Kuusimäen mukaan vain varmoja juttuja. Syynä on muuttunut lainsäädäntö, joka on tehnyt syyttäjistä käytännössä tuomareita. Kuusimäen mukaan syyttäjät jättävät syyttämättä runsaasti myös juttuja, joista käräjäoikeudessa tulisi tuomio.

    Syyttämiskynnys aiheutti ihmetystä, kun Porvoon käräjäoikeus langetti elinkautiset tuomiot NBK-jutussa kahdelle, joita vastaan valtionsyyttäjä ei edes nostanut syytettä. Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki ei tähän yksittäistapaukseen ota kantaa, vaan puhuu syytekynnyksestä yleisemmin.

    Kuusimäen mukaan syyttäjän rooli on viime vuosikymmenen lainmuutosten takia selkeästi muuttunut.

    - Suomessa on menty siihen suuntaan, että syyttäjä on valjastettu varmistamaan oikeaa lopputulosta. Se tekee syyttäjän työstä kafkamaista koska saattaa käydä niin, että hän on velvollinen syyttämään ja sahaamaan oksaa pois siltä syytteeltä, koska hän on velvollinen huolehtimaan siitä, että oikeudenkäynnissä tulevat esille myös syytetyn kannalta edulliset asiat esille. Hän ei saa niitä salata, kuvailee Kuusimäki tilannetta.

    Muutamassa vuodessa näytön puutteen perusteella tehtyjen syyttämättäjättämispäätösten määrä on noussut 10 000:sta 15 000:een.

    (MTV3)

    Katso myös Jarkko Sipilän juttu aiheesta (Kymmenen uutiset 22.12.2002).

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •