Kuusi sankaritarinaa: Rivisotilaasta Mannerheim-ristin ritariksi – yksin 200 miestä vastaan

Suurin osa Mannerheim-ristillä palkituista oli sodassa korkeassa asemassa, mutta myös kuudelle sotamiehelle myönnettiin tämä Suomen korkein sotilaallinen kunniamerkki. Heidän tarinansa ovat vertaansa vailla. 

Eero Seppänen oli punkaharjulainen kirvesmies, joka kunnostautui jatkosodassa panssarivaunujen tuhoajana. Kesäkuussa vuonna 1942 päivämäärällä 14.6 hän tuhosi illan ja seuraavan päivän aamun aikana peräti viisi vihollisen raskasta hyökkäysvaunua. 

Seppänen haavoittui lievästi ja kärsi pahasta väsymyksestä, mutta tuhosi päivän aikana vielä yhden vaunun. Seppäsen uroteot helpottivat ratkaisevasti Siiranmäen puolustustaisteluita. 

Maanviljelijä ja metsätyömies Emil Pasanen tappoi Suvilahden taistelussa kymmeniä vihollisia, jotka pakenivat rakennuksesta tykkitulen pakottamina. 

Jessolan taistelussa Pasanen valtasi yhdessä toisen sotilaan kanssa sillanpääasemankukkulan konepistoolinsa avulla. Hän piti sen yksin hallussaan, vaikka taistelutoveri kaatui. 

Pasasen huimin teko nähtiin Prääsän taistelussa, kun hän esti 200 vihollisen hyökkäyksen tilapäiseen puolustusasemaan. Aseenaan Pasasella oli konepistooli, muut suomalaissotilaat oli tilanteessa tehty taistelukyvyttömiksi. Pasasen teko vaikutti ratkaisevasti vihollisen hyökkäyksen epäonnistumiseen. 

Siviilissä Pasanen teki myös puusepän töitä. 

Ahti Heino syntyi vuonna 1921 ja taisteli jatkosodassa konepistoolimiehenä. 

Heino oli kaikissa komppaniansa hyökkäyksissä ensimmäisenä vihollisen kimpussa. Talin taistelussa Heino näytteli tärkeää roolia, kun komppanja hyökkäsi vihollisen haupitsipatteria vastaan. 

Heino osoitti esimerkillistä urheutta ja liittyi mukaan naapuripataljoonan hyökkäykseen, kun se oli tyrehtymäisillään. Taistelu päättyi suomalaisten voittoon. 

Hän haavoittui vaikeasti voitokkaassa puolustustaistelussa Villavaarassa. 

Erkki Korpi oli Heinon tapaan konepistooliampuja ja osoitti taisteluissa toistuvasti kylmäverisyyttä ja rohkeutta. Tyrnän taisteluissa sotamies valtasi yksin kukkulalla sijainneen konekiväärin ja avasi sillä tulen vihollista vastaan. 

Näin joukkue sai haltuunsa kukkulan ilman miestappioita, vaikka vastassa oli ylivoimainen määrä miehiä. 

Vaatimattomana luonteena tunnettu Korpi teki konepistoolillaan tuhoa useissa muissakin taisteluissa. 

Vilho Rättö valtasi taistelussa Neuvostoliiton panssaritorjuntatykin ja tuhosi sen avulla neljä panssarivaunua, vaikka tykissä ei ollut suuntauslaitteita. Rättö tähtäsi tykillä suoraan putken läpi. 

Siiviiliammatiltaan Rättö oli autoilija ja tuotantomies.

Valter Sipiläinen tuli tunnetuksi kylmäverisenä partiomiehenä. Maaliskuussa hän juoksi tiedusteluretkellä vihollispesäkkeen katolle ja tuhosi sen kasapanoksella. Miehet sisällä kuolivat. 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua vuoden 1944 kesäkuussa hän kunnostautui useissa taisteluissa ja yhdessä niistä surmasi 20 vihollissotilasta. 

Lue myös:

    Uusimmat