Tällainen on hyvä kuuntelija – vältä näitä kuunteluvirheitä! | MTV Uutiset
Kuunteletko todella kumppaniasi? Näihin virheisiin moni sortuu – "Ikuisuusoppi suurimmalle osalle meistä"
7:22Katso myös: Moni eroaa lomien jälkeen – odotetaanko suhteelta liikoja?
Julkaistu 24.07.2021 12:58
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Kuuntelu on tärkeä taito ja siinä voi kehittyä, muistuttaa Väestöliiton asiantuntija Minna Jaakkola. On myös tiettyjä asioita, joita toista kuunnellessa on hyvä välttää!
Kuuntelu on hyvin tärkeä osa vuorovaikutusta sen ohella, miten sanansa asettelee. Kuuntelu parantaa läsnäolon taitoa, joka tekee hyvää useimmissa töissä sekä elämässä muutenkin, vaikkapa ihmissuhteissa.
– Se, miten kokee tulevansa kuulluksi parisuhteessa, on aivan timanttinen parisuhdekysymys, toteaa Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola.
Kokemus siitä, että tulee kuulluksi, on ihmiselle erittäin tärkeä.
– Se liittyy tunteeseen siitä, että minua arvostetaan, että olen tärkeä ja että minun ajatuksillani on väliä.
Hyvä kuuntelija kuuntelee niin, että toinen haluaa puhua. Hyvä kuuntelija on läsnä ja antaa olemuksellaan ymmärtää, että kuuntelee.
– Se vaatii usein jotain sellaista kuin että katsoo toista silmiin eikä tee muita asioita samaan aikaan ja myös reagoi siihen, mitä toinen sanoo.
– Nämä voivat toki olla eri ihmisille eri asioita.
Tiivistetysti sanoen hyvä kuuntelija reagoi niin, että toinen saa tuntemuksen, että häntä aidosti kuunnellaan. Lisäksi hyvälle kuuntelijalle on turvallista ja mukavaa puhua.
Väestöliitossa tehdään paljon töitä parien kanssa, joilla on haasteita. Todella usein suhteen ongelmat liittyvät nimenomaan vuorovaikutukseen. Jompikumpi osapuoli tai molemmat kokevat, että eivät tule kuulluiksi tai ymmärretyiksi.
– Kun asiat ovat todella vaikeita, voi olla tosi hankala pysähtyä aiheen äärelle tai ottaa vastaan sitä, mitä toinen sanoo.
Toisen kuuleminen kannattaa. Se, että pystyy ottamaan toisen sanomiset vastaan, rakentaa suhdetta paljon paremmin kuin se, että esimerkiksi vain nyökkäilee tai yrittää vain yksipuolisesti perustella omaa kantaansa.
Puhutteko parisuhteessa ristiin tai toisenne ohi? Kuvituskuva.Copyright (c) 2018 fizkes/Shutterstock.
Jaakkola on havainnut työnsä kautta hyvin monissa parisuhteissa yleisimmäksi kuunteluun liittyvän virheeksi sen, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista. Toinen kuulee, mitä sanot, mutta ei sitä, mitä sanoillasi tarkoitat.
Jaakkola antaa siivoukseen liittyvän esimerkin. Toisen mielessä voi olla toive siitä, että tehtäisiin yhdessä enemmän kotitöitä.
– Mutta jos se tulee ulos syytöksenä, on se toive vaikeampi kuulla.
Kuuntelijan kannattaisi myös kysellä, mikä ajatus tämän keskustelun taustalla on. Että mistä nyt oikeasti puhutaan.
– Se on parisuhteissa usein se vaikein, että puhutaan ristiin tai ohi. Silloin myös kuullaan ristiin ja ohi.
Yksi keskustelu vuosia sitten ei välttämättä riitä
Pidemmissä, vuosia kestäneissä parisuhteissa ei välttämättä tajuta, että joku asia olisi hyvä ottaa puheeksi useammin kuin kerran.
– Helposti voi ajatella, että olenhan mä tästä jo vuosia sitten sanonut. Silloin voi edelleenkin olla joitain asioita, joita toinen ei ole ymmärtänyt tai kuullut.
Jaakkola suositteleekin, että mieltä painavia asioita otettaisiin useammin esille ja omia tuntemuksia päivitettäisiin. Tunteiden käsittely on hyvin tärkeää.
Lisäksi on hyvä muistaa se, että kumppani ei ole ajatustenlukija. Vaikka ajatus saattaa omassa mielessä olla todella selkeä tai sitä on itse miettinyt todella paljon, ei se kuitenkaan tarkoita, että toinen olisi sen ymmärtänyt.
– Se on sellainen ikuisuusoppi suurimmalle osalle meistä. Se ei ole tosiaankaan helppo asia oppia.
Älkää vetäytykö poteroihinne
Koska puhuminen ja kuuntelu liittyvät vahvasti toisiinsa, Jaakkola vinkkaa, ettei kannata antaa toisen vetäytyä liikaa. Tällaisen asetelman jatkuessa riittävän kauan voi tulla tunne, että ollaan aika erillään tai etäännytty.
– Siinä hirveän helposti tulee eteen tilanne, jossa ajatellaan, että kun hän ei kuuntele, niin en minä sitten kerro. Ja sitten toinen ajattelee, että no kun ei hän kerro, niin ei me vaan puhuta mistään.
Ongelmia voi tulla siitäkin, että kuuntelijan omat sanomiset ovat ristiriidassa elekielen kanssa.
– Jos sanoo ”joo joo kyllä kuuntelen” ja että ”selvä juttu” ja samaan aikaan selaa puhelinta tai tekee jotain muuta, ei toiselle luultavasti tule ollenkaan sellainen olo, että on tullut kuulluksi, Jaakkola havainnollistaa.
Jaakkola muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia puhujia. Joillain voi mennä polveillen aikaa päästä asian ytimeen, toiset voivat saattavat olla suorempia.
– Kuuntelussa pitäisikin olla kärsivällinen. Se on hyvän kuuntelijan merkki. Toisilla meistä voi kestää pidempään päästä sanomaan se, mikä oli pointti.
Kännykkä voi haitata kykyä keskittyä toisen sanomisiin. Kuvituskuva.Copyright (c) 2018 Kaspars Grinvalds/Shutterstock. No use without permission.
Älä heti lähde neuvomaan
Huono kuuntelija esimerkiksi keskeyttää toisen jatkuvasti. Silloin toinen ei saa sanotuksi asiaansa.
– Tähän liittyy myös se, että kuuntelijalla on heti joku oma neuvo annettavana. Harvemmin puhuja kaipaa neuvoja, kun haluaa kertoa jotain.
Tärkeää kuuntelussa olisikin muistaa myötätunto. Moni ei puhuessaan kaipaa neuvoja tilanteen ratkaisemiseen vaan sitä, että tulisi kuulluksi.
Jaakkola antaa esimerkin: kumppani voi kertoa stressaavansa jotain työasiaa ja miettii, pitäisikö se tehdä viikonloppuna.
Kuuntelijalla voi olla mielessä hyvää tarkoittava ajatus siitä, että työnteon sijaan toisen pitäisi levätä. Jos tämän asian ilmaisee hyökkäävänä neuvona, ei se välttämättä ole paras ratkaisu.
– Ei auta sanoa esimerkiksi, että no et todellakaan tee viikonloppuna tai ihmetellä, miksi sä tuollaista mietit.
Jos mieli tekisi lähteä neuvomaan, kannattaa pysähtyä. Mieluummin voisi vain olla toisen vierellä tunteessa.
– Voi sanoa vaikka, että mä kuulen, että tämä stressaa sua nyt.
Lisäksi voitaisiin ehkä yhdessä yrittää miettiä, mikä tähän pulmaan olisi paras ratkaisu.
– Voihan sitä kysyä myös puhujalta itseltään, että miten sun mielestä tämä tilanne pitäisi ratkaista. Ihmisellä itselläänkin voi olla jokin ajatus jo mielessä.
Kuuntelijalla itsellään saattaa olla mielessään jokin oma vahva agenda. Kuuntelijan rooliin asettunut saattaa haluta keskustelutilanteen menevän kuten hän asiasta ajattelee tai että keskustelun lopputuloksen täytyy olla tietynlainen.
– Se ei anna tilaa aktiiviselle kuuntelemiselle, Jaakkola muistuttaa.
Kuuntelussa voi kehittyä. Ennen kaikkea siinä auttaa aito kiinnostus siihen, mitä toinen kertoo.
– Pitäisikin löytyä sellaista uudenlaista uteliaisuutta: miten voisin kuulla tuota toista paremmin?
– Jos vaikka ajattelee, että hei tuohan on valtavan mielenkiintoista, mitä hän kertoo ja että mahtavaa, kun hän haluaa kertoa sen mulle.
Jos toinen esimerkiksi puhuu jostain asiasta toistuvasti ärsyttävyyteen asti, voi miettiä, pitäisikö pysähtyä tämän asian äärelle ja puhua siitä.
Jaakkola toivoo ihmisiltä innostusta ja kiinnostusta siihen, miten toinen on päätynyt ajattelemaan jostain tietyllä tapaa ja että miten tuo toisen mieltä painava asia voitaisiin tehdä toisin.
– Asioissa kun on yleensä vähän enemmän siellä taustalla.
Vaikeiden asioiden kohdalla olisi vieläkin tärkeämpää kertoa omista tunteista. Tärkeää olisi siinäkin, että toinen olisi siinä ja vain kuuntelisi asian.
– Sitten voi sanoa vaikka, että kerro, mitä sä kuulit.
Helposti voi kuulla väärinkin. Ihminen helposti tulkitsee toisen ajatuksen esimerkiksi syytöksenä.
– Voi tulla olo, että nyt tuo toinen syyttää minua kaikesta, vaikka puhuja ei sitä niin tarkoittaisikaan.
Näissä tilanteissa olisi hyvä puolin ja toisin selventää, mitä oikein tarkoitettiin ja miten toisen sanomiset kuultiin. Olisi erittäin suotavaa pystyä puolin ja toisin selkiyttämään tilannetta niin, että kumpikin aidosti ymmärtää toista.
– Usein vaikeat asiat liittyvät pelkoihin, kaipaukseen ja hylätyksi tulemisen kokemukseen. Usein se viha on vain siinä pinnalla ja taustalla on paljon enemmän.
Hyvä hetki ylipäätään keskustelulle vaikeista asioista olisi mahdollisimman rauhallinen tilanne, jolloin kumpikin on tyynellä mielellä eikä esimerkiksi ole nälkä tai kiire. Tietenkään kaikkia stressitekijöitä ei välttämättä voi poistaa, mutta hetken olisi hyvä olla mahdollisimman häiriötön.
– Esimerkiksi kännykän selaaminen olisi siksi aikaa hyvä jättää pois.
Katso myös: Eikö seksi luista? Seksiin liittyvä kipu ja haluttomuus voivat vaikuttaa monilla eri tavoilla seksuaaliseen kokemukseen
