Kuudesosa rautateistä kaipaisi korjausta

Korjauksen tarpeessa olisi 1000 kilometriä rataa, kun rautateitä yhteensä on noin 6000 kilometriä.

Jopa kuudennes Suomen rautateistä kaipaisi korjausta. Erityisesti vähän liikennöidyillä radoilla on ongelmia.

- Kun pääradoilla huippunopeudet ovat 200-220 kilometriä tunnissa, on sellaisiakin ratoja, joilla se on 30-50 kilometriä, kertoo rataverkkojohtaja Markku Nummelin Ratahallintokeskuksesta.

Ongelmallisimpia ovat vähän liikennöidyt radat, joita käytetään lähinnä puutavaran kuljetuksiin.

- Korjaustarpeessa ykkönen on Seinäjoen ja Kauhavan välinen rata, sanoo Nummelin. Myös esimerkiksi Lahden ja Heinolan väli kaipaisi kipeästi korjausta.

Korjauksen tarpeessa olisi Nummelinin mukaan 1000 kilometriä rataa, kun rautateitä yhteensä on noin 6000 kilometriä.

1980-luvun säästöt kostautumassa

Osa tästä kuudenneksesta on vielä tällä hetkellä kelvollisessa kunnossa. Raiteilla kuitenkin tykyttää jo melkoinen aikapommi.

- 1980-luvulla määrärahat olivat huonot, ja ratoja korjattiin käytetyllä materiaalilla. Käytettiin kierrätettyjä ratapölkkyjä, jotka olivat 10-15 vuotta vanhoja. Kohta niillä on ikää 40 vuotta, päivittelee Nummelin.

1980-luvulla korjatut osuudet ovat siis pian korjaamisen tarpeessa. 1960- ja 1970-luvuilla resurssit olivat paremmat ja korjaukset tehtiin paremmilla materiaaleilla.

Pääratojen kunto on Nummelinin mukaan hyvä. Rataverkon kuntoa seurataan jatkuvasti tarkastusten avulla. Tarkastuksia tehdään sekä mittavaunuilla että kävellen. Mittaustekniikka on Suomessa huippuluokkaa. Tasoerot johtuvatkin rataverkkojohtajan mielestä rahojen, ei tiedon puutteesta.

- Päättäjät käyttävät itsekin pääratoja, ja niiden kunnossapitoon saa helpommin resursseja, sanoo Nummelin. Sen sijaan tavaraliikenteen käytössä olevien ratojen ylläpitoon ei rahoja tahdo tippua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat