Kuolleista kaloista hygieniaongelmia Vantaanjoella

Hapen puutteeseen kuolleet kalat aiheuttavat lisäongelmia tulvien vahingoittamalle Vantaanjoen vesistölle ja sen lähiympäristölle.

Mätänevistä kaloista aiheutuu hygieenisiä haittoja, ja bakteerit kuormittavat vesistöä yhä enemmän. Myös hajuhaittoja ja haaskaeläinten parveilua on alueella odotettavissa.

Puhdistamattomien jätevesien ja pelloilta valuneiden tulvavesien tuoma runsas eloperäinen hajoava aines on kuluttanut Vantaanjoen veden happea ja aiheuttanut tuhansien kalojen kuoleman Riihimäen alapuolelta Nukarinkoskelle saakka.

Viranomaiset eivät ole järjestämässä kuolleiden kalojen keräystä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti kertoo, että ongelmaan on kyllä ratkaisua pohdittu.

- Kalat olisi hyvä kerätä pois ja kompostoida tai haudata syvälle maahan, jolloin ne olisivat poissa lokkien ja rottien syötävistä. Kerääminen jäänee alueella asuvien tehtäväksi, koska yhteiskeräämisestä ei ole sovittu. Tulvien runnomilta rannoilta kerääminen ei kaikkialla kuitenkaan ole edes mahdollista, Lahti toteaa.

Kuolleita kaloja on erityisen paljon Lahden mukaan Riihimäen eteläpuolella Arolammella.

Taloudellisia menetyksiä

Luonnollisen kalakannan, muun muassa hauen ja nieriän, lisäksi joessa on arvokalaa.

- Tästä tulee myös taloudellisia menetyksiä, sillä jokeen on istutettu arvokalaa, lähinnä lohta. Ja ravut kiipeävät hapen perässä jo kuulemma rannoille, Lahti kertoo.

Paras tilanne on koskipaikoissa, missä vesi hapettuu. Lisäksi Vantaanjoen Lepsämänjoessa on yhteys hapekkaaseen kylmään pohjaveteen.

- Pohjaveden puolesta ei tarvitse pelätä. Yhteys on vain jokeen päin, pohjavesi ei ole vaarassa, Lahti huomauttaa.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 06.08.2004)

Lue myös:

    Uusimmat