Kuntien vastuu päihdepolitiikassa kasvaa

Suomeen ollaan luomassa uutta alkoholipolitiikkaa, jossa kuntien halutaan ottavan entistä enemmän vastuuta päihdehaittojen ehkäisyssä. Päihdepalvelujen mitoituksessa ja toimintaperiaatteissa halutaan jatkossa myös kunnissa mukaan päihteiden kulutuksessa tapahtuvat muutokset.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat laatineet päihdepalvelujen tehostamiseksi erityiset laatusuositukset, joilla päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua voidaan parantaa. Päihdehaittojen ehkäisytyö edellyttää siinä tietoista kunnallista suunnittelua ja strategiaa.
Peruspalveluministeri Eva Biaudet korosti Helsingissä alkaneilla valtakunnallisilla päihdepäivillä, ettei vanha alkoholipolitiikka ole riittävä uudessa ympäristössä.

- Tarvitsemme selvää näkemystä siitä, miten Suomessa tulee suhtautua alkoholiin, kun perinteisen alkoholipolitiikan keinot, hintojen ja saatavuuden sääntely ovat menettämässä voimaansa. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä tarvitsemme näkemystä siitä, miten vaikuttaa ihmisten elämäntyyliin. Emme voi tuudittautua siihen, että monopoli on ratkaisu ongelmajuomiseen, Biaudet sanoi.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö, ylilääkäri Matti Liukko mainitsi, että strategiatyö päihdehaittojen ehkäisyssä on alkanut kunnissa jo viisi vuotta sitten, ja työ jatkuu laatusuositusten pohjalta.

Päihdehaitat kasautuvat nopeasti

Päihteiden kulutuksen kasvaessa päihdepalvelujen tarve lisääntyy nopeasti.

- Esimerkiksi alkoholikulutuksen viiden prosentin kasvu lisää päihdepalvelujen määrää kolmesta neljään kertaa nopeammin, huomauttaa ylitarkastaja Olavi Kaukonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Huumeiden käytöstä aiheutuneiden hoitokulujen kasvun oletetaan niin ikään pysyvän korkealla tasolla. Päihteet ovatkin merkittävin yksittäinen kansanterveysriski Suomessa. Muutokset päihteiden käytössä ja käyttötavoissa taas ovat selkein yksittäinen tekijä, jonka vuoksi suomalaiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Ylitarkastaja Kaukonen tähdentääkin päihdepalvelujen kehittämisessä niiden riittävyyttä, saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Itse päihdepalvelujärjestelmä on hänen mukaansa vankka ja hyvä.

Kustannusten jako seudulliseksi

Päihdepalvelujen laatusuosituksissa korostetaan päihdepalvelujen väestöpohjaista ja seudullista jakojärjestelmää, joka on huolellisesti toteutettuna käyntikohtaista laskutusta asiakasystävällisempi, kustannustehokkaampi ja helpommin ohjattavissa. Maksusitoumukset eivät siinä saa olla joustavan ja tehokkaan palveluohjauksen este.

Suosituksissa puolustetaan asiakkaan perusoikeuksia. Asiakaslähtöisen työskentelytavan todetaan olevan sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Päihdepalveluihin pääsyn on oltava siinä esteetöntä, ja asiakkaan on päästävä osallistumaan oman kuntoutuksensa suunnitteluun, toteutukseen ja arvioitiin.

Päihdepalvelujen erityisryhmistä luetellaan mm. alle 18-vuotiaat, naisten lisääntyvä osuus, päihdeongelmaiset pienten lasten äidit, maahanmuuttajat, mielenterveysongelmaiset, vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat, vammaiset, vanhukset, vanhemmat huumeiden käyttäjät, asunnottomat päihdeasiakkaat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat päihdeongelmaiset sekä työkyvyttömät.

Päihteiden kulutus ja riskikäyttö

Alkoholin kokonaiskulutus on noussut vuodesta 1985 vuoteen 2001 henkeä kohden 1,6 litraa. Sataprosenttista alkoholia kulutettiin viime vuonna jo 9,2 litraa asukasta kohti. Kokonaiskulutuksen kasvu tarkoittaa todennäköisesti myös suurkäyttäjien määrän kasvua.

Säännöllisiä huumeiden käyttäjiä taas Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000, joista 11 000-14 000 on amfetamiinin tai opiaattien ongelmakäyttäjiä.

Alkoholin riskikäyttäjiä oli toissa vuonna tehdyn juomatutkimuksen mukaan 5-6 prosenttia naisista ja 23-24 prosenttia miehistä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat