Kuntien työllistämishyöty pieni

Työmarkkinatuella elävän työllistymisestä hyötyy siitä eniten valtio, noin 50 prosentin osuudella. Kuntien osuus jää vain noin kymmeneen prosentiin.

Kunnilla on laihanlaisesti taloudellisia kannustimia panostaa työttömien työllistymiseen. Jos työmarkkinatuella oleva löytää töitä yksityissektorilta, julkisyhteisölle koituvasta hyödystä yleensä 50-60 prosenttia menee valtiolle. Kuntien osuus jää 8-12 prosenttiin.

Työllistyminen voi kääntyä kunnille jopa menonlisäykseksi, jos palkkatöissä aloittavan lapselle on järjestettävä päivähoitopaikka. Näin päätellään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen muistiossa Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin.

Erikoistutkija Esko Mustosen ja projektipäällikkö Heikki Viitamäen mukaan nykyjärjestelmä ei toimikaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

- Kaikilla työnantajilla tulee olla selkeät taloudelliset kannustimet työllistämiseen.

Tutkijat tekivät muistion hallituksen työllisyysohjelman toimeksiannosta. Työmarkkinatuki ja sen rahoitus ovat parhaillaan selvitettävänä ministeriöiden, Kuntaliiton ja Kelan yhteisessä työryhmässä.

Ajatukset nykyisin Kelan maksaman tuen siirrosta kuntien vastuulle ovat saaneet kunnat takajaoilleen. Muistion mukaan siirto, kokonaan tai osittain, tuntuisi kuitenkin ainoalta vaihtoehdolta tasata työttömyyden kustannuksia ja työllistämisen kannustimia valtion ja kuntien välillä.

Mustonen pitää selvänä, että siirto pitäisi korvata kunnille. Pelkkä tukeen kuluvien eurojen suora kompensointi ei kuitenkaan toisi kaivattua kannustusta siihen, että kunnat tarttuisivat aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

- Kompensaation pitää olla joku sen tyyppinen, että se ei ole suoraan sidottu tähän rahamäärään, joka kunnilta menisi työmarkkinatuen hoitamiseen, hän sanoo.

Mustosen milestä kompensaatio voitaisiin esimerkiksi leipoa valtionosuusjärjestelmän sisään. Lisäksi valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa selvitettäessä voitaisiin miettiä vaihtoehtojen vaikutusta muuhun toimeentuloturvaan, lähinnä asumis- ja toimeentulotukeen.

Oman pienipalkkaisen väen irtisanominen kannattaa

Selvityksessä arvioitiin, miten julkisen sektorin, erityisesti valtion ja kuntien, rahoitusasema muuttuu, kun työmarkkinatuelta siirrytään palkkatyöhön. Työttömän oletettiin työllistyvän kokoaikaiseen työhön vajaan 1700 euron kuukausipalkalla, joka on noin 70 prosenttia keskipalkasta.

Muistiossa katseltiin rahavirtoja myös toisin päin eli arvioitiin tilannetta, jossa henkilö jää yksityisalojen työnantajan palveluksesta työttömäksi ja työmarkkinatuelle. Tuolloin maksumieheksi joutuu työntekijän ohella valtio. Kunnan välittömät menetykset ovat puolestaan melko vähäiset. Tilanne korostuu, jos työnantajana onkin ollut kunta.

- Kun kunnat tehostavat toimintaansa vaikeassa taloudellisessa tilanteessaan, omien pienipalkkaisten työntekijöiden irtisanominen on niille taloudellisesti edullinen aihtoehto, muistiossa todetaan.

Laskelmissa otettiin huomioon verot, maksut ja keskeiset kotitalouksille maksettavat etuudet. Mukana olivat vain työllistymisen välittömät taloudelliset vaikutukset, eikä esimerkiksi työllistymisen välillisiä vaikutuksia kunnan elinkeinoelämään otettu huomioon. Lisäksi työttömyyden sivuvaikutuksina tulevien erilaisten sosiaalipoliittisten toimien kustannukset jäävät viime kädessä lähinnä kuntien kontolle.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat