Kuntien talousongelmiin ei ole tulossa valtiontukea

Kuntien talousongelmiin ei ole lähiaikoina luvassa lisää rahallista valtiontukea. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan edellytykset rahoittaa kuntien hyvinvointipalveluja ovat edelleen heikkenemässä.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen sanoo paineita syntyvän heikkenevästä valtiontaloudesta ja toisaalta tarpeesta tuottaa lisää palveluja kunnissa. Tämän vuoksi kunnat joutuvat jatkossakin etsimään ratkaisuja ongelmiinsa rakenteellisilla keinoilla ja toimintaa tehostamalla.

Kuntaliiton kuntamarkkinat-tapahtumassa Helsingissä tänään puhuneen Sukselaisen mukaan valtiontalouden ennusteet eivät näytä vuosiin antavan mahdollisuuksia ongelmien korjaamiseen lisärahalla.

-Vaikka valtiotalouden tulokehitys on nyt tasaantunut, menot ovat vastaavasti lisääntyneet. Ne ovat kasvaneet suuremmiksi kuin valtion tulot ilman pörssikurssien noususta johtuvaa kehitystä. Sen varaan ei rahoitusta voi rakentaa.

Sukselaisen mukaan valtiontalouteen ei saada muun muassa velanmaksuun tarvittavaa ylijäämää nykytietojen valossa vielä vuoteen 2010 mennessä. Hän varoittelikin kuntia veropohjan häilyvyydestä ja maailmantalouden heilahteluista.

Kuntien osalta rahoituspaineita lisää etenkin väestön ikääntyminen. Vuonna 2004 työelämästä poistuvia on jo enemmän kuin tulijoita. Sukselainen pitää keskeisenä keinona talouden turvaamiseksi työllisyysasteen nostoa ja työelämän rakenteellisia uudistuksia. Kannustavan verotuksen ohella palkkaratkaisut ovat keskeisessä roolissa.

Kuntaliiton ainoa keino on koventaa verotusta

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen peräsi muutosta linjaan, jossa valtio lisää kuntien hoidettavaksi uusia tehtäviä, ja samalla vähentää omaa rahoitusosuuttaan.

-Vuodesta 1990 lähtien kuntien tehtäväksi on annettu rahoittaa ammattikorkeakoulujen, päiväkotien, esikoulun, hammashoidon ja kuntouttavan työtoiminnan uusia tehtäviä, Kietäväinen luetteli.

Kuntaliitossa katsotaan, ettei toiminnan tehostaminen tai kustannusten siirto kunnilta toisille riitä korjaamaan mahdotonta yhtälöä. Kietäväinen muistutti, että kuntien ainoa keino on kiristää verotusta, mikä on outoa, kun valtio itse pyrkii verotuksen keventämiseen.

Kuntaliiton kuntatalousyksikön päällikkö Martti Kallio esitteli laskelmia kuntatalouden kehityksestä. Pelkästään indeksikorotusten leikkauksen arvioidaan aiheuttavan 2,7 prosentin lisäkustannukset vuonna 2003

-Se merkitsee lakisääteisiin sosiaali-, terveys- ja opetuskuluihin 423 miljoonaa euroa lisää veroja. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 3,3 prosenttia vuonna 2003. Lisäpaineita aiheuttaa kustannusten nousu.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat