Kuntien rooli terveydenhuollossa mullistuu

Terveydenhuollon tulevaisuutta pohtinut työryhmä esittää merkittävää muutosta kuntien toimintaan terveydenhuollossa. Työryhmä ehdottaa terveyspalveluiden keskittämistä joko kuntien yhteistyön kautta tai kuntien määrän vähenemisen kautta. Työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista. Nyt meillä on esittää kolme erilaista mallia, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet voitaisiin tulevaisuudessa järjestää, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alussa. Miksi tämän lisäksi tarvitaan vielä tällaista uudistusta?

- Terveydenhuoltolaki ottaa kantaa palveluiden sisältöön. Tämä uudistus koskee nimenomaan rakenteita ja rahoitusta. Tämän uudistuksen kautta turvaamme lähipalvelut kaikille, kertoo Risikko.

Kolme eri mallia

Jos kuntien määrä säilyy tulevaisuudessa ennallaan, työryhmä ehdottaa mallia, joka perustuu kuntien yhteistyöhön. Kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä osasta erityispalveluja. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä 20-50.

Toisessa vaihtoehdossa lähtökohtana on, että kuntien määrä vähenisi tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuolto voitaisiin järjestää siten, että noin 30-50 kuntaa vastaisi perustason tehtävistä.

Kaikista radikaalein esitys on, että kuntia olisi tulevaisuudessa vieläkin vähemmän. Tässä mallissa vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20.

- En tässä ota kantaa kuntien määrään tulevaisuudessa. Ei kuitenkaan ole realistista, että kuntien määrä vähenisi näin radikaalisti. Uskon, että ensimmäinen vaihtoehto voisi olla kaikista loogisin tällä hetkellä, Risikko sanoo.

- Tärkeintä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista koskevat uudistukset on työryhmän mukaan toteutettava samanaikaisesti, muistuttaa Välimäki.

Työryhmä odottaa asiassa ratkaisuja ensi vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

    Uusimmat