Kuntien rahapula rajoitti päihdekuntoutukseen pääsyä

Osalla päihdeongelmien kanssa painiskelevista oli vaikeuksia saada kuntoutusta loppuvuodesta. A-klinikkasäätiön mukaan syynä on kuntien rahapula, jonka vuoksi kunnat kirjoittivat loppuvuodesta huomattavasti vähemmän maksusitoumuksia kuin alkuvuodesta.

-Syksyllä monet pääkaupunkiseudun kunnat eivät voineet myöntää asiakkaille maksusitoumuksia, ja nyt alkuvuodesta meillä on ruuhkaa. Potilaiden kannalta tilanne, jossa hoitoon pääseminen riippuu asuinkunnasta ja vuodenajasta, on kestämätön, toteaa Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen.

Järvenpään sosiaalisairaala on Suomen ainoa päihdeongelmiin erikoistunut sairaala. Sen hoitovuorokausien määrä laski viime vuonna kahdeksan prosenttia.

Kymen A-klinikkatoimen johtaja Heli Lahtinen sanoo, että kunnat ostavat akuuttihoitoa pitkin vuotta, mutta pitempiaikaisen kuntouttavan hoidon kysyntä vähenee selvästi vuoden lopulla. Kymen alueella määrärahojen loppuminen näkyi erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarkoitetussa Kymen 2D -yksikössä ja lastensuojelulaitos Stoppareissa.

Päihdeongelmaan apua hakevien asiakkaiden määrä kasvoi A-klinikkasäätiön A-klinikoilla viime vuonna seitsemän prosenttia. Asiakaskäyntien määrä nousi puolestaan 16 prosenttia. Asiakaskäyntejä oli kaikkiaan noin 163 000 ja asiakkaita 13 000.

- Monilla A-klinikoilla tehtiin loppuvuodesta työtä enemmän kuin kuntien kanssa tehtävissä ostopalvelusopimuksissa oli sovittu. Vuoden asiakaskiintiöt olivat täynnä monissa kunnissa jo loppusyksystä. Maksajaa ei aina saada, mutta ei ihmisiä voi oveltakaan käännyttää, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto sanoo.

Murron mukaan kunnilla ei ole yksin varaa hoitaa päihdeongelmaa.

-Valtio päätti alkoholiveronalennuksesta, joten sen on oltava jakamassa hoitotaakkaa, Murto vaatii.

(MTV3-STT)