Kuntatyöntekijöitä uhkaillaan jopa aseilla - yli 2 000 tapausta vuodessa

– Nämä ovat hengenvaarallisia tilanteita, kommentoi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jussi Vahtera. 

Koulussa toimivan avustajan työ on kunta-ammattien vaarallisin, kun sitä katsotaan aseella uhkailun määrillä. Koulunkäyntiavustajista 1,7 prosenttia joutui aseella uhkailun kohteeksi viime vuonna. Se on yli kolme kertaa kunta-alojen keskiarvoa yleisempää.

Opettajien edunvalvontajärjestö OAJ vaatii lasten väkivaltaisuuden hillitsemiseksi tuttuja asioita – aikuisia tarvitaan enemmän.

– Tarvitsemme riittävän pienet ryhmät ja riittävästi henkilöstöä. Nyt näin ei ole. Tilanne on menossa huonompaan suuntaan kahdesta syystä. Kuntien taloustilanne tarkoittaa henkilöstöleikkauksia ja lisäksi lapsia, joilla on ongelmia, on yhä enemmän. Myös ongelmien vaikeusaste on kasvamassa, sanoo Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Myös aikuiset käyttäytyvät uhkaavasti. Siitä kertovat korkeat luvut sosiaali- ja terveysalan henkilöstön joukossa. Aseella tai teräaseella uhkailu on normaalia huomattavasti yleisempää sosiaaliohjaajia ja lähihoitajia kohtaan. 

"Lasten kyky hallita tunteitaan heikentynyt"

Työterveyslaitoksen tuoreet tilastot kertovat karua kieltä työn kuormittavuuden kasvusta niiden kohdalla, jotka työskentelevät lasten kanssa. 

Päiväkodeissa yli kolmannes lastentarhanopettajista koki viime vuonna ruumiillista väkivaltaa. Kasvua parin vuoden takaisesta on miltei 10 prosenttiyksikköä.

– Lasten kyky hallita tunteitaan on heikentynyt ja se malli on tullut jostain. Kotona ei ole opittu siihen, miten toimitaan, kun oma tahto ei voita. Ja onkohan tuota tv- ja videomaailmaa mukana myöskin, toteaa Luukkainen. 

Koulunkäyntiavustajien keskuudessa ruumiillisen väkivallan kokeminen on yhtä yleistä kuin päiväkodeissa. 

Puistohommissa vähiten väkivaltaa

Vähiten väkivaltaa kohdataan puistoissa ja rakennustyömailla. Puisto- ja rakennustyöntekijöiden kohdalla ruumiillista väkivaltaa ei ilmene laisinkaan. Myös toimistotyöläisten ja sihteerin hommat vaikuttavat tältä osin erittäin turvallisilta.

Positiivista on se, että äärimmäiset uhkaustilanteet ovat vähentyneet vuosien varrella. Kun vielä vuonna 2006 palomiehistä yli seitsemän prosenttia koki aseellista uhkaa ja sosiaaliohjaajista yli neljä prosenttia, nyt vastaavat luvut ovat 1,5 ja 1,3 prosenttia.