Kuntaliitto: Talousongelmat on ratkaistava

Kuntaliiton hallitus edellyttää, että kuntien ja valtion välinen tehtävien ja kustannusten jako sovitaan koko vaalikaudeksi. Kuntaliiton puheenjohtaja Jorma Seppänen (kok.) perustelee vaatimusta sillä, että kuntien ongelmien hoitaminen vaatii pitkäjänteisempää otetta kuin toiminta eri tahtiin tehtävissä vuosibudjeteissa.

Yhteistyön tehostamiseksi Kuntaliitto esittää, että maan hallitus asettaa poliittisen tason neuvotteluryhmän yhteensovittamaan ja seuraamaan kunta-asioita. Neuvotteluryhmään kuuluisivat noin kuusi keskeistä kunta-alaa käsittelevää ministeriä, budjettipäällikkö ja Kuntaliiton poliittinen johto.

Kuntaliiton hallituksen jäsen Jukka Mikkola (sd.) korosti tänään tiedotustilaisuudessa, että Kuntaliiton hallitus hyväksyi seuraavan vaalikauden tavoiteohjelman yksimielisesti.
-Julkilausuman takana ovat kaikki keskeiset puolueet, mukaan lukien mm. vasemmistoliitto, vihreät ja rkp.

Alijäämä syvenee lähivuosina

Seppäsen mukaan kaksi aiempaa hallitusta ovat myös kiinnittäneet paljon huomiota kuntien ongelmiin, ja nykyisellä Paavo Lipposen (sd.) hallituksellakin on ohjelmassaan oma osio kuntataloudesta. Lisäpanostus on Kuntaliiton mukaan kuitenkin tarpeen, sillä nykyisen kehityksen jatkuessa kuntien väliset erot kasvavat entisestään.

Kuntatalouden ennustetaan olevan alijäämäinen jo tänä vuonna, ja ilman erityistoimia alijäämä syvenee lähivuosina.
-Valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja Kuntaliiton yhteisen arvion mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riitä kattamaan investointitarvetta, Seppänen perustelee.

Rahoitustarpeen lasketaan olevan vielä vuonna 2002 seitsemän miljardia markkaa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa väestön ikääntyminen ja hoitoteknologian kehitys lisäävät tulevaisuudessa voimakkaasti menojen kasvua.

Kunnat kaipaavat tuloja jäte- ja autoveroista

Kuntaliitto haluaisi turvata kuntien tuloveropohjan selvittämällä mahdollisuudet saada ympäristöhuollosta ja liikenteestä perittäviä verovaroja.
-Tilanne on nykyään aika kummallinen, sillä kunnat ylläpitävät kaatopaikkoja ja perivät jätemaksut, mutta kunnat tilittävät niitä valtiolle useita satoja miljoonia markkoja, perustelee Kuntaliiton varapuheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.).

Liikenteen puolelle esitetään autoveroja tai käyttömaksuja. Kunnat haluavat myös turvata mahdollisuuden päättää itse maksujensa perusteista ja määristä. Vaikka kuntien maksupolitiikan perusteita halutaan väljemmiksi, kunnat korostavat turvaavansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Hyvinvointipalvelujen sisältöön kohdistuva ohjaus ja valvonta tulee hoitaa valtion ja kuntien yhteisellä laadunarvioinnilla, kuitenkin siten, että kunnat kehittävät oman toimintansa arviointijärjestelmän.

Kuntaliiton vaatimuslistalle kuuluu myös valtionosuusjärjestelmän tarkistaminen siten, että se saatetaan voimaan vuoden 2002 alusta. Samalla kuntien arvonlisäveropalautusjärjestelmän epäkohdat halutaan korjattavaksi.

Subjektiivisia oikeuksia ei haluta laajentaa

Kunnat eivät jatkossakaan halua laajentaa kuntalaisten ns. subjektiivisia oikeuksia. Puolueiden piirissä on käyty keskustelua etenkin työttömien oikeudesta saada lapset kunnalliseen päivähoitoon. Toinen tällainen kiistakysymys on kotihoidossa käytettävien hoitotarvikkeiden korvaaminen. Kuntaliiton mukaan hiljattain tehty lakiesitys olisi voinut aiheuttaa kunnille miljardin markan lisäkustannukset.

Kunnat eivät vaadi oikeuksien supistamista, mutta haluaa, että olemassa olevien oikeuksien soveltamisessa noudatettavat periaatteet käydään läpi. Kuntaliitto aikoo selvittää tilannetta tammi-helmikuussa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. ¨

Mm. hoitotarvikkeiden ilmaisjakelun osalta päästiin jo ratkaisuun yhteisten suositusten valmistelemisesta. Toimeentulotuen norminmukainen osuus halutaan siirtää Kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle.

Kouluasioissa selkiyttämistä

Kunnat haluavat selkiyttää valtion ja kuntien työnjakoa ja rahoitusvastuuta mm. ammattikorkeakoulujen ylläpidossa. Etenkin ammattikoulutuksen ja työllisyysperusteisen ammatillisen koulutuksen päällekkäisyyksiä halutaan poistaa.

Esiopetus pitäisi Kuntaliiton mielestä toteuttaa siten, että sen paikallinen järjestäminen joko osana sosiaali- tai koulutointa yhtenäisellä valtionosuusrahoituksella jää kunnan ratkaistavaksi. Koulutus on keskeisellä sijalla myös kehitettäessä kuntien seudullista elinkeinoyhteistyötä. Seutukunta-hankkeisiin ei tavoiteohjelmassa oteta kantaa.
(STT)