Kuntaliitto: Kuntien talouserot yhä suuremmat

Yli 15 000 asukkaan kunnissa vuosikate puolestaan parani verotulojen hyvän kasvun takia. Viime vuonna vuosikatetta kertyi asukasta kohti keskimäärin 670 markkaa. Vuotta aiemmin luku oli 977 markkaa ja vuonna 1996 peräti 1825 markkaa.

Maakunnittain heikoin vuosikate oli Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Korkein vuosikate oli Uudellamaalla. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alasen mielestä tulevissa vaaleissa ja uuden hallituksen ohjelmassa ratkaistaan, säilyykö peruspalveluiden hoito Suomessa nykyisellä tasolla.

-Vaalikeskustelussa on korostunut pieni- ja keskituloisten verotuksen alentaminen. Jos se toteutetaan kunnallisveron vähennyksillä, on syytä rehellisesti tunnustaa, että jokainen markka on poissa koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, Alanen sanoi Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa.

Kuntien talouden kehitys oli Alasen mukaan viime vuonna keskimäärin tyydyttävä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet huolestuttavasti, negatiivisen vuosikatteen kuntia on enemmän kuin koskaan aiemmin ja kahdella kunnalla kolmesta vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen.

-Keskimääräiset luvut eivät riitä turvaamaan kuntalaisten palveluita, sillä yksikään kunta ei saa pudota matkasta, Alanen painotti.
Hän muistutti lisäksi, että viime vuosina monen kunnan talouden on pelastanut yhteisöveron ennakoitua parempi kasvu, jonka ei voi luottaa jatkuvan ikuisesti.

-Ei tarvita edes lamaa, vaan pieni notkahduskin riittää, ja yhteisöveron tuotto voi taas pudota miljardeja, Alanen varoitti.
Tänä vuonna kuntien vuosikatteen arvioidaan alenevan miljardilla markalla, mutta toimintamenojen kasvavan kolmella miljardilla. Verotulojen kasvuksi on tälle vuodelle arvioitu 1,5 miljardia markkaa, mutta ensi vuoden näkymiin liittyy jo enemmän epävarmuustekijöitä.
(STT-Reuters)