Kuntaliitos ei takaa hyvinvointia

Kuntaliitoksista saatavat edut voivat kääntyä tappioksi, jos kunnissa ei osata hyödyntää liitosten tuomia kehittämismahdollisuuksia. Etuja ei myöskään tule silloin, jos yhteen liitettävät kunnat sijaitsevat maantieteellisesti liian laajalla alueella.

- Kuntaliitokset eivät ole mikään patenttiratkaisu. Päätöksenä se on helppo tehdä, mutta kuntaliitoksesta syntyvien mahdollisuuksien käyttöönottaminen onkin sitten toinen juttu, sanoo kunnallistalouden professori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta.

Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen myöntää, että köyhien kuntien yhtyeenlaittamisen hyödyistä on keskusteltu paljon.

- Kuntaliiton mukaan hyödyt ovat selvät, jos uusi kunta muodostuu toiminnallisesta kokonaisuudesta, ja uusi kunta muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, Aronen selvittää.

Kuntaliitokset voivat epäonnistua myös uuden kunnan sisälle syntyneiden jännitteiden vuoksi. Jos kunnat pitävät kynsin hampain kiinni omista eduistaan, kehitystä ei synny. Meklinin mukaan Suomestakin löytyy esimerkkejä siitä, miten kuntaliitos on epäonnistunut.

- Kunnissa pitäisi tarkemmin ajatella, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat. Jos kunta jatkaa itsenäisenä, se voi esimerkiksi tarkoittaa kaikkien pienten koulujen lakkauttamista. Kuntaliitoksessa voidaan selvitä sillä, että vain osa pienistä kouluista lakkautetaan. Kun kuntaliitos on tehty sen jälkeen ei voi enää ajatella, että eletään kuten ennenkin, Meklin kertoo.

Köyhät kunnat naimakuntoon

Monessa kuntaliitoksessa kyse on köyhän kunnan liittämisestä vahvempaan kuntaan. Jos köyhä kunta ei kelpaa, siitä on tehtävä houkutteleva.

- Yrityksissä puhutaan yritysten saattamisesta fuusiokuntoon, samaa voidaan soveltaa myös kuntiin. Tarkkailulistalla oleva kunta voidaan saattaa sellaiseen kuntoon, että se myös kelpaa fuusiokumppaniksi. Ja kun tähän yhdistetään porkkanarahat, niin silloin naapurikunta on valmis ottamaan vastaan tämän kyseisen kunnan, Aronen sanoo.

Professori Meklin ei tähän usko.

- Yrityksissä voidaan leikata kannattamattomat rönsyt pois, mutta kunnissa se ei onnistu. Ei voida ajatella, että jos vanhustenhuolto on kenkkumainen järjestää, luovutaan siitä. Nämä palvelut on oltava, eikä niitä voi karsia pois, Meklin sanoo.

Meklinin mukaan kuntien taloudellista tilannetta voidaan parantaa tutkimalla tarkemmin kuntien varallisuutta. Monella kunnalla voi olla isoja maa-alueita, joissa on runsaasti metsää. Näitä metsiä voidaan myydä, ja siitä saadut rahat käyttää taloustilanteen parantamiseen.

Professori kritisoi porkkanarahoja

Mitä nopeammin kunnat yhdistyvät, ja mitä suurempi kunta muodostetaan, sitä enemmän valtio tukee rahallisesti. Meklinin mielestä valtion porkkanarahat ovat hullunkurisia.

- Kun kuntien yhteen liittyminen nähdään etuna, niin miksi siitä pitäisi vielä maksaa, professori kysyy, mutta tunnustaa toki sen, että raha on poliittisesti tarkoituksenmukainen.

Kuntien tulevaisuus on paljon kiinni siitä, mihin porkkanarahat käytetään, ja miten ne saadaan poikimaan.

- Jos porkkanarahat käytetään jokapäiväiseen elämään, kuten palkanmaksuihin, silloin viiden vuoden kuluttua edessä on katastrofi, Meklin sanoo.

Kuntaliitoksissa kyse yli miljoonan asukkaan tulevaisuudesta

Suomessa tällä hetkellä vireillä olevat kuntaliitokset koskettavat 1,5:tä miljoonaa ihmistä. Niissä päätetään siitä, kuinka näiden ihmisten kuntapalvelut tulevaisuudessa järjestetään ja turvataan.

Vuosina 2008-2009 kaikkiaan 32 kuntaa solmii kuntaliiton. Kuntien määrä koko maassa laskee siten alle neljään sataan.

Näiden lisäksi selvittelyn alla on 30 kuntaliitosta, joissa mukana on 94 kuntaa.

Kuntaliitosten myötä uudesta kunnasta olisi rakennettava elinvoimainen ja taloudellisesti vakaa yksikkö.

- Kun kahdenkin kunnan henkilöstöt voidaan koota yhteen ja yhden johdon alaisuuteen, niin vähäisistäkin resursseista voidaan löytää monia mahdollisuuksia. Työnjako voidaan järjestää uudelleen, eikä tiettyjen tehtävien hoitaminen ole ainoastaan yhden ihmisen harteilla. Se, että kunnat ovat köyhiä, ei leikkaa näitä hyötyjä pois, Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen uskoo.

Kuntaliitokset ovat kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö. Niistä ei ole juuri tutkimustietoa eikä kokemuksiakaan. Siltikin usko niiden tehokkuuteen on vahva.

Kauko Arosen mukaan usko kuntaliitosten tehokkuuteen liittyy seutukuntayhteistyöstä saatuihin kokemuksiin. Seutukunnissahan eri palvelut, kuten terveyspalvelut on koottu yhden johdon alaisuuteen.

- Meillä on kovaa arkipäivän kokemusta kuntapalveluiden järjestämisestä, Aronen sanoo.

(MTV3-STT)