Kuntaliiton pääekonomisti: Lainsäädäntö sotkee järjestelmää pienten tulojen kunnissa

Monessa kunnassa suuri osa koko kunnan bruttotuloista koostuu tulonsiirroista, kuten eläkkeistä, työttömyys- ja toimeentuloturvasta sekä lapsilisistä. Esimerkiksi Kivijärvellä, Puolangassa ja Sallassa tulonsiirroista muodostuu jopa 45 prosenttia asuntokuntien bruttotuloista.

Kuntaliiton Punakallion mukaan eläkkeet ovat suurin korkeiden tulonsiirtojen ja bruttotulojen suhteen selittäjä.

– Väestön ikärakenne muuttuu vuosi vuodelta siihen suuntaan, että ihmisiä eläköityy enemmän, kuin mitä lapsia kasvaa työikäiseksi. Tämä näkyy kuntakentässä niin, että eläkkeet muodostavat yhä suuremman osan monien kuntien tulopohjasta, Punakallio toteaa.

Esimerkiksi Kuhmoisissa pelkkien eläkkeiden osuus kunnan bruttotuloista on lähes 30 prosenttia. Eläkkeiden osuus kuntalaisten bruttotuloista on yli 20 prosenttia reilusti yli sadassa kunnassa.

Melkein kaikissa kunnissa eläkkeet haukkaavat yli puolet kuntien tulonsiirtopotista. Esimerkiksi Kuhmoisissa eläkkeiden osuus kuntalaisten saamista tulonsiirroista on lähes 70 prosenttia.

Kevennyksiä myös eläkkeensaajille

Punakallio kritisoi sitä, että vaikka kuntien veroprosentteja on viime vuosina nostettu, kunnallisveron suhde kuntalaisten ansiotuloihin ei ole muuttunut.

Pieniin tuloihin on suunnattu verokevennyksiä viime aikoina aikaisempaa enemmän. Kevennykset suunnattiin ensin palkansaajille, mutta viime aikoina helpotusta ovat saaneet myös esimerkiksi eläkeläiset. Siksi Punakallion mukaan nykyinen tilanne sotkee verojärjestelmää varsinkin pienten bruttotulojen ja suurten tulonsiirtojen kunnissa.

– Se näkyy kuntien kassassa niin, että tulonsiirroista, ja myös tietenkin palkkapuolelta, saadut verotulot ovat todellisuudessa näiden verokevennysten vuoksi pienemmät.

Punakallion mukaan eläkkeiden lisäksi työttömyysturva aiheuttaa joissain kunnissa päänvaivaa. Työttömyysturvan osuus kuntien tulonsiirroista vaihtelee Ahvenanmaan kuntien parista prosentista Enontekiön 20 prosenttiin.