Kuntaliitoksista yllättäviä kiistoja: Periytyykö sähköyhtiön osakkuus?

Kuntaliitosten yhteydessä on syntynyt kiistoja siitä, siirtyykö kaikki liittyvien kuntien omaisuus tai osakkuudet uudelle suurkunnalle. Tällä hetkellä kiinnostavin riita muhii Kokkolassa, jossa käydään oikeutta siitä, kuuluuko uuden suurkunnan saada liitoskuntien noin 27 prosentin osuus maaseudun menestyvästä sähköyhtiöstä.

Kannuksessa sijaitseva alun perin 11 kunnan omistama Korpelan Voima on tuottanut sähköä maaseutualueen asukkaille jo kohta sata vuotta - tälläkin hetkellä noin 20 000 talouteen.

Oikeuteen edennyt kiista koskee sitä, ovatko naapurikunta Kokkolaan liittyneet omistajajäsenet Kälviä, Lohtaja ja Ullava enää mukana sähköyhtiössä vai eivät. Vaasan hallinto-oikeus on jo antanut asiassa päätöksensä, johon Korpelan Voiman jäljelle jääneet kunnat ovat tyytyväisiä.

– Näin on hallinto-oikeus nyt todennut, että kun kunta lakkaa olemasta, niin sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy, sanoo sähköyhtiön toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Kokkolan kaupunki taas ei aio nielaista hallinto-oikeuden päätöstä vaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Me pidimme itsestään selvänä sitä, että Kokkolan kaupungista tulee kuntayhtymän jäsen kuntaliitoksen myötä, sanoo Kokkolan kaupungin lakimies Ben Weissman.

Asiassa painavat paitsi periaatteet, myös isot rahat ja valta sähkömarkkinoilla – lähin Korpelan Voiman kilpailija on Kokkolan Energia.

– Kokkola on meidän merkittävin kilpailijamme eikä Korpelan historian aikana ole otettu kilpailevaa liiketoimintaa yrityksen omistajaksi. Tässä tapauksessa lähimmästä ja merkittävimmästä kilpailijasta tulisi Korpelan Voiman suurin yksittäinen omistaja, sanoo Loikkanen.

Kokkola myöntää, että vaa’assa painavat raha ja valta.

– Asialla on suuri periaatteellinen merkitys ja tietenkin suuri varallisuusoikeudellinenkin merkitys, sanoo Weissman.

Korpelan Voima on valmis maksamaan Kokkolalle entisten jäsenkuntien omistusosuutta vastaavan summan sähköyhtiöstä. Tämä ei tyydytä Kokkolaa, joka haluaa mieluummin jäsenyyden. Myös jäsenyyden arvo heittää osapuolten laskelmissa noin neljäkymmentä miljoonaa euroa.

Asian käsittely etenee seuraavaksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Katso Outi Airolan juttu (Kymmenen uutiset 12.12.2012)

Lue myös:

    Uusimmat