Kunnossapito ehkäisisi liukastumiskuolemia

Liukastumiskuolemia halutaan estää parantamalla jalankulkuväylien kunnossapitoa. Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Raoul Grönqvistin mukaan viranomaisten pitäisi lisätä kävelyteiden lämmittämistä talvella.

- Jos uhrattaisiin yhtä paljon rahaa kunnossapitoon kuin vammojen hoitamiseen, niin se olisi mielestäni paras vaihtoehto, Grönqvist sanoo.

Ylitarkastaja Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että kunnossapitoon käytetään kymmenesosa siitä rahasta, mitä liukastumistapaturmien hoitokustannukset ovat.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmia arvioidaan tapahtuvan Suomessa vuosittain jopa 70 000. Ne aiheuttavat yhteiskunnalle 420 miljoonan euron kulut vuodessa.

Työikäiset naiset kaatuilevat

Onnettomuuksia sattuu eniten työikäisille naisille, mutta vakavimpia seuraukset ovat ikääntyneille. Vanhusväestön hoitokustannuksia kasvattavat lonkkamurtumat, joista yli puolet sattuu yli 70-vuotiaille. Lonkkamurtumat aiheuttavat joka vuosi yli 200 ihmisen kuoleman.

Grönqvist muistuttaa, että talvikausi on jalankulkijoille petollista aikaa. Liukastumisia tapahtuu talvisin lähes puolet enemmän kuin kesällä.

- Kiire ja liukkaus ovat paha yhdistelmä varsinkin, kun on hieman lämpimämmät säät. Jäänpito voi olla jopa kymmenen kertaa parempi kuivalla pakkassäällä verrattuna nollakeliin, Grönqvist sanoo.

Keskellä byrokratian viidakkoa

Myllärniemi näkee liukastumisturmat orastavana ongelmana, koska ikäihmisten määrä lisääntyy merkittävästi suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Hän muistuttaa ministeriön työryhmän syksyllä valmistuneesta mietinnöstä, jonka mukaan liukastumistapaturmien ennaltaehkäisy säästäisi yhteiskunnan varoja kymmenkertaisesti.

Myllärniemi pitää tärkeänä, että kysymys liukastumistapaturmista otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Kevyen liikenteen talvikunnossapitoon täytyisi saada valtakunnallisesti yhtenäiset ohjeet.

- Tämä on 10-15 vuoden kuluttua vielä suurempi ongelma. Tarvitsemme tarkempaa tilastointia asiasta. Vaikeutena on, ettei kenelläkään ole asiasta lainsäädännöllistä vastuuta, vaan tässä liikutaan hallintosektoreiden harmaalla alueella.

(MTV3-STT)