Kunnissa hämmästellään sote-takapakkia: Asukasrajasta päätös jo 2007

– Tuntuu siltä, että on palattu takaisin Paras-lakiin. Tämä on ikään kuin "Paras plus", nyt vaan tiukennetaan tätä kahdenkympin sääntöä, Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas kommentoi.

Hallituksen ministeriryhmä päätti eilen, että alle 20 000 asukkaan kunta ei voi jatkossa vastata sosiaali- ja terveyspalveluista itsenäisesti, vaan sen pitää kuulua suurempaan alueeseen. Niin kutsuttu Paras-laki tuli voimaan vuonna 2007 ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Myös siinä pyrittiin luomaan yli 20 000 hengen väestöpohjia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

– Tuntuu että jos tällä mennään, niin ihan hyvin voisi Paras-lakia jatkaa. Ainoa konkreettinen ero on se, että tässä ei pääsisi väliin yksityistämään, Grannas sanoo.

Kuusamo hamuaa pieniä kumppaniksi

Luvut ovat tuttuja myös Pirkkalan pormestarille Helena Rissaselle.

– Tuo uutinen on sama, mitä hallitus linjasi jo aiemmin, joten se ei yllätä.

Rissasen mukaan 18 000 asukkaan Pirkkalassa vaatimus täyttyy jo vuoden alussa, kun kunta muodostaa Sote-alueen Vesilahden kanssa – juuri Paras-lain vaatimusten mukaisesti.

Myös 16 500 asukkaan Kuusamon kunnanjohtaja Timo Halonen pitää linjausta odotettuna.

– En minä hurraata huuda, mutta en toisaalta voi olla kovin pettynytkään. Ottaen huomioon tilanteen niin ehkä tämä on ainoita vaihtoehtoja, joilla asioita voidaan lähteä ajamaan eteenpäin.

Halosen mukaan Kuusamolla on kolme vaihtoehtoa: kaksi pientä ja yksi iso. Kuusamosta on 4 000 asukkaan Taivalkoskelle matkaa 60 kilometriä, kuten myös hieman pienemmälle Posiolle.

– Eli jompikumpi tarvittaisiin kumppaniksi. Posion suunnalla on maakuntaraja välissä ja se on suuntautunut ehkä voimakkaammin Rovaniemeen, me taas Ouluun.

Oulu on juuri se iso minne Kuusamon on tähyttävä, mikäli pienistä ei ole sote-alueeksi. Halonen kuitenkin uskoo, että Taivalkoski tai Posio ovat todennäköisempiä, mutta eivät välttämättä helppoja vaihtoehtoja.

– Siihen tarvitaan hallitusta eli sieltä pitää tulla sellaiset eväät, että pääsemme aidosti kuntina keskustelemaan niin että naapurit eivät luikertele pois.

Ministeriön halut epäselvät

Myös Sipoo tavoittelee helmaansa pienempää naapuria, ellei kunta saa jatkaa omillaan. Grannaksen mukaan kunnalla on valmis selvitys siitä, että vajaan 5000 asukaan Askolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät Sipoon isäntäkunnan alaisuuteen.

– Askolan kunta tehnyt siitä myönteisen päätöksen vuonna 2011. Asetimme sen silloin pöydälle koska silloin viesti valtiolta oli, että tällaiset järjestelyt eivät ole toivottavia vaan halutaan vahvempia suurempia peruskuntia.

Grannaksen mielestä ministeriön tahto kuntauudistuksessa on poukkoillut puolelta toiselle.

– Ensin puhuttiin, että mennään kuntarakenne edellä, sitten alkoi kuulostaa siltä, että mennään sote edellä ja sen jälkeen tällä alueella näytti hetken, että mennään metropoli edellä. Ja nyt mennään taas sote edellä, Grannas kuittaa.

(MTV3)

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 14.12.2012)