Kunnilla vaarallisia kytköksiä riskiyrityksiin

Osassa kunnista takausvastuuseen joutuminen voi vaarantaa koko kunnan toiminnan ja mahdollisuuden huolehtia peruspalveluista. Lisäksi riskilainoja taanneiden kuntien talous on usein riippuvainen kunnan takaamista yrityksistä ja yritysten työpaikoista.  

- Voin sanoa yllättyneeni, kun jouduimme luokittelemaan riskien tason joissakin kunnissa erittäin korkealle tasolle, kertoo ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä.  

Kaleva uutisoi keskiviikkona, että hallitus esittää tulevassa laissa tiukennuksia kuntien mahdollisuuteen taata tai lainoittaa yrityksiä. Toteutuessaan laki rajaisi kunnilta mahdollisuuden taata kuntakonsernien ulkopuolisten yritysten lainoja ja tiukentaisi kuntien mahdollisuutta myöntää lainaa kuntakonsernin yrityksille.  

Tiukentuva laki voi johtaa lisälainaan 

Osa kunnista on jo kohdannut riskipitoisten yritysten takaamisesta koituneita ongelmia. Esimerkiksi vanha teollisuus- ja paperipitäjä Juankoski koki riskitakaajan kauhuskenaarion: verotulot ehtyivät ja takaukset kaatuivat niskaan.  

Laajalan mukaan laki tuo vuosien kuluessa kuntataloutta vakaammalle perustalle. Se voi tosin aluksi johtaa myös kunnan lisävelkaantumiseen, jos elinkeinopolitiikka on perustunut kunnan takaamien yritysten toimintaan.  

Lakiasiainjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta kuvaa lakiesityksen muutoksen vaikutuksia vähäisiksi, koska laki mukailee jo olemassa olevaa oikeuskäytäntöä. Takauksia puolestaan on hänen mukaansa järkevääkin rajoittaa, koska takauksista saatavat hyödyt eivät vastaa riskejä. Hänen mukaansa takaajina ovat usein pienet kunnat, joilla ei ole varaa kantaa ottamiaan takausriskejä.   

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kunnat olivat taanneet lainoja yhteensä lähes seitsemällä miljardilla eurolla vuonna 2011. Takauksista kuusi miljardia oli myönnetty kuntakonserneille.