Kunnat tulkitsevat koirakuria eri tavoin

Suomen järjestyslain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.

Koiraveroa yhä kantava Järvenpään kaupunki on kuitenkin kieltänyt omissa järjestyssäännöissään koiran ulkoiluttamisen kuntoradalla, vaikka eläin olisi kytketty. Kaupunki perustelee tiukkaa kantaansa muun muassa allergialla.

- Meillä on oikeastaan kaksi perustelua koirakiellolle kuntoradoilla. Ensimmäiseksi meille ihmiset ovat tärkeämpiä kuin koirat, toiseksi monet ihmiset ovat allergisia. Lisäksi osa ihmisistä pelkää koiria, kertoo kaupungin liikuntapalveluiden työnjohtaja Ari Kuisma.

Kuisman mukaan kaupunki pitää koirien täyskieltoa kuntoradoille perusteltuna niin kesällä kuin talvellakin. Työnjohtaja tietää, että monet ihmiset pitävät koiriaan irti tai kahdeksan metrin narussa, eivät kerää lemmikkiensä jätöksiä ja pilaavat talviaikaan hiihtolatujen luistelupuolen.

- Ihmiset eivät osaa erottaa latua, Kuisma uskoo.

Suomen järjestyslain mukaan yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle ei koira pääse lainkaan, ellei sitä ole erikseen sallittu. Sen sijaan kesäisin latuja ei kuntoradoilla ole.

Lokakuussa 2003 voimaan tullut Suomen järjestyslaki kumosi kunnalliset järjestyssäännöt. Käytännössä Järvenpää seikkailee nyt omin valtuuksin toimiessaan tiukemmilla säännöillä kuin Suomen laissa sanotaan.

- Kaupungeilla ei ole valtuuksia tiukentaa omia sääntöjään, muistutetaan sisäministeriöstä.

Jos kuntoilija päättää ottaa kytketyn koiran mukaansa Järvenpään kuntoradalle ja poliisi kutsutaan paikalle, kuntoilija ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan. Poliisin mukaan kuntoilija ei ole toiminut lain vastaisesti juostessaan kauniina kesäiltana hihnalenkkiä yleisellä paikalla hyvätapainen lemmikki vierellään.

Lue myös:

Tutustu järjestyslakiin: Finlex: Järjestyslaki

Lue myös:

    Uusimmat