Kunnat pettyivät budjettiin

Hallituksen mielestä sen tämänvuotisilla päätöksillä kunnille on tulossa "merkittävää" helpotusta. Kuntaliitto leimasi hallituksen esitykset "täysin riittämättömiksi". Kuntaliitto paheksui myös sitä, että valtio on laajentamassa kuntien velvoitteita vaikeasti työllistettävien aktivoimiseksi.

Budjettiriihessä kuntien valtionapuihin tehtiin ylimääräinen 30 miljoonan euron lisäys. Samalla homekoulujen, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien korjausavustuksiin pantiin lisää lähes 60 miljoonan euroa.

Kuntaliiton mukaan 30 miljoonan lisäys kuluu jo siihen, kun harvaan asuttujen ja saaristokuntien valtionosuuksien korotus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Liiton mielestä kuntien valtionosuuksia olisi pitänyt korottaa ensi vuoden budjetissa 250 miljoonalla eurolla.

Myöskään Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n mielestä nyt päätetty 90 miljoonan euron tuki ei ole riittävä. Järjestön mielestä kuntien palveluiden turvaamiseksi rahaa olisi tarvittu enemmän.

Kunta-alan suurin ammattiliitto JHL totesi tänään, että hallitus käytännössä leikkaa palveluja. Kun kuntien velkataakka kasvaa ja veronkorotuspaineet lisääntyvät, hallituksen elvytysyritykset valuvat hukkaan.

Kiistely asiasta jatkuu, kun eduskunta pääsee käsittelemään budjettiesitystä. Oppositiojohtaja Jutta Urpilainen (sd.) maalaili jo ensi kommentissaan, että "hallitus on päättänyt ojentaa laman leikkaussakset kuntapäättäjille". Ne joutuvat Urpilaisen mukaan nyt karsimaan palveluja, vähentämään väkeä ja korottamaan kuntaveroja.

Työttömistä syntyi kiista

Kun hallitus yrittää auttaa pitkäaikaistyöttömiä kiinni jonkinlaiseen työnsyrjään, kunnissa kauhistellaan tästä myös niille lankeavia kustannuksia.

Ensi vuoden alusta lähtien pitkään työttömänä olleiden on osallistuttava aktivointisuunnitelman tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan iästä riippumatta. Muussa tapauksessa työttömältä voidaan evätä työmarkkinatuki määräajaksi tai alentaa hänen toimeentulotukeaan. Vielä nyt osallistuminen on vapaaehtoista yli 25-vuotiaille.

Kunnille tämä tietää lisälaskua, kun vastuuta vaikeimmin työllistettävien aktivoinnista lisätään kunnille. Kunta joko järjestää kuntouttavaa työtoimintaa itse tai sopii sen järjestämisestä esimerkiksi jonkin yhdistyksen, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.

Kuntaliitossa arvioidaan, että lisälasku kunnille voi olla jopa 180 miljoonan euroa.

Kouluille tulossa lisää rahaa

Hallitus jatkaa yrityksiään parantaa perusopetuksen laatua. Siihen käytetään ensi vuonna 62 miljoonaa euroa, mistä puolet ohjataan ryhmäkokojen pienentämiseen. Ehdotus ei ollut kylliksi, jotta opettajien OAJ-järjestöltä olisi herunut kiitosta.

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi epäilee, että jatkossa koulutuksen voimavarojen turvaaminen kunnissa on entistäkin vaikeampaa. Epäilyn taustalla on vuodenvaihteessa toteutuva muutos siinä, miten valtion rahavirtojen ohjaaminen kuntiin järjestetään. Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaisesta valtionosuudesta luovutaan ja rahat ovat osa kunnan samaa yhteistä valtionosuutta.

Katso Keimo Lehtiniemen raportti Joensuusta (Kymmenen uutiset 28.8.2009)

(MTV3 - STT)