Kunnat laistavat päivähoidossa

-Siitä, ettei kasvattajia ole lapsiryhmissä riittävästi, näyttää tulleen yleinen käytäntö, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton selvityksessä, jonka ennakkotiedot julkistettiiin tänään Helsingissä.

Kunnilta itseltään kerättyjen tietojen mukaan vain joka kolmannen kunnan päiväkodeista löytyy päivittäin riittävä määrä aikuisia. Ryhmäperhepäivähoidossa tilanne on suunnilleen sama. Suhteessa kehnoimmalta näyttää perhepäivähoidon tilanne, sillä vain joka viides kunta pitää päivähoitajien lapsiryhmiä sopivan kokoisina.

Pienissä kunnissa päiväkotimääräysten noudattaminen onnistuu suuria kuntia paremmin, kun taas perhepäivähoidon ryhmäkoot ovat nimenomaan pienten kuntien ongelma. Etenkin isommissa kunnissa on liian vähän rahaa sijaisten palkkaamiseen, eikä työntekijöiden lyhyitä poissaoloja paikata. Sijaisia voi myös olla vaikea saada.

Kuntoutussuunnitelmat puuttuvat

Peräti 80 prosenttia isoista kunnista ja puolet pienistä kunnista kertoo, ettei kaikille erityistä hoitoa tai lastensuojelua tarvitseville lapsille pystytä järjestämään tukea. Päivähoitolaki edellyttää, että kaikki erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset saavat oman kuntoutussuunnitelman. Kunnista vain 58 prosenttia on hoitanut asian kuntoon.

Yleisin kunnan järjestämä tukitoimi on oma avustaja. Avustajat ovat usein määräaikaisia. Yksi keino olisi pienentää lapsiryhmiä, mutta se ei aina onnistu. Vain harvasta pikkukunnasta löytyy ensimmäistäkään erityislastentarhanopettajaa, ja isoissakin kunnissa heitä on liian vähän. Esimerkiksi puheterapiasta on puutetta yli puolessa kuntia. Myös psykologeista on puutetta.

Päivähoidossa on 46 prosenttia alle kouluikäisistä suomalaislapsista. Heistä joka kolmas on perhepäivähoidossa ja loput päiväkodeissa. Erityishoidon tarpeessa on päivähoidon piirissä olevista lapsista noin joka kahdeskymmenes lapsi.

(MTV3-STT)