Kunnat kisaavat ydinvoimalan työntekijöiden asuinpaikasta: Rantatontteja ja kansainvälisiä kouluja

Työntekijöitä on vasta vajaat 400, mutta he tulevat 22 eri maasta ja määrä kasvaa koko ajan. Rakentamisvaihe tuo nelisen tuhatta työntekijää vuosikausiksi alueelle, myös heidän asuinkuntansa kiinnostaa kuntia.

– Halusimme, että markkinointi on täysin avointa ja kaikki halukkaat kunnat voivat olla mukana. Kaikki eivät päässeet tapahtumaan videoineen, joten sanoisin että parikymmentä kuntaa on mukana tarjoamassa asuinpalveluja, sanoo yhteiskuntasuhteiden konsultti Inkeri Kerola Fennovoimalta.

Pyhäjoki sijoittuu puolen tunnin matkan päähän Raahesta ja Kalajoelta, Ouluun ja Kokkolaan on reipas tunti matkaa. Myös Ylivieska on järkevän matkan päässä ja välille jää lukuisia pieniä kuntia, joilla on tarjota merenrantatontteja ja pienen kunnan idylliä.

– Mukana on tosiaan laaja kirjo kuntia, kauimmainen taitaa olla Toholampi. Työntekijöillä on hyvin monenlaisia toiveita, joten mukana kannattaa olla, tietää Kerola.

Lähikaupungit vahvoilla

Raahe, Pyhäjoki ja Kalajoki ovat panostamassa uusiin asukkaisiin toden teolla.

Raahessa rakennetaan jo täyttä päätä merenrantatontteja aivan keskustan tuntumaan ja viritellään kansainvälistä koulutusta. Tulossa on Laivakankaan kultakaivoksen ja metallituoteteollisuuden laajenemisen myötä jo tuhat uutta työpaikkaa, Fennovoima tuottaa vielä lisää asukkaita.

– Meidän asukaslukumme on vahvassa kasvussa. Tästä on Pyhäjoelle 24 kilometriä matkaa ja kaikki kaupungin palvelut saatavissa kilometrin säteellä, mainostaa kaupunginjohtaja Ari Nurkkala.

Myös kansainväliset koulut ja päiväkodit ovat työn alla.

– Kansainvälinen koulutus on äärimmäisen tärkeä ja kaikista kysytyin palvelu, mitä maahanmuuttajataustaiset työläiset tarvitsevat, sanoo Nurkkala.

Raahe tietää kilpailevansa uusista asukkaista akselilla Oulu-Kokkola.

– Raahen kaupunki vastaa haasteeseen kaavoittamalla merellistä, laadukasta asumista. Meillä riittää rantatontteja, näitä kuningattaren maita kaavoitettavaksi. Odotamme varsin runsasta asukasluvun kasvua.

Pyhäjoen asutus tuplaantuu?

Kunnanjohtaja Matti Sorola kertoo, että sata rantatonttia on jo kaavoitettu Pyhöjoelle.

Pyhäjoella odotetaan paria tuhatta väliaikaista työntekijää ja tuhatta lopullista asukasta ydinvoimalan myötä. Kunnassa on nyt 3 200 asukas, eli väkimäärä kaksinkertaistuisi.

– Totta kai kaikki kunnat tekevät kaiken mahdollisen, että uusia asukkaita saataisiin. Jos katsoo karttaa, meillä on paljon muuttotappiokuntia, joista kaikki tarvitsevat uusia asukkaita,  kunnanjohtaja Matti Sorola sanoo.

Mutta myös Pyhäjoki joutuu kilpailemaan asukkaista. Kaavoituksessa on kokonainen Matin saari, johon mahtuu satakunta rantatonttia.

– Kyllä, rantatontteja on tulossa ja työt ovat jo käynnissä, Sorola sanoo.

Hän esittelee selvityksiä ja tutkimuksia, joiden mukaan yksi työpaikka alueella tuo viisi muuta työpaikkaa. Välilliset vaikutukset ja palveluiden tarve on suurta, jos ja kun työntekijät rantautuvat Pohjanmaan rannikolle.

– Yhden työntekijän tulo tarkoittaa useimmiten kahden-neljän uuden asukkaan tuloa. Osa toki tulee vain työhön ja on täällä vain viikot, mutta osa muuttaa pysyvämmin, kun on kyse usean vuoden työrupeamasta.

Vielä ei tiedetä, mikä määrä työntekijöistä asettuu pohjoiseen asumaan.

– Se on vielä auki. Tulijoita on kuitenkin varmasti ja, jo nyt alueelle on asettunut kansainvälisiä työntekijöitä, Kerola kertoo.

Kalajoki luottaa särkkiinsä

Kalajoen kaupunki tarjoaa tulijoille asuntoja Hiekkasärkiltä.

Puolen tunnin matkan päässä Pyhäjoesta on Kalajoki, joka panostaa markkinoinnissaan asumiseen Hiekkasärkillä.

– Matkailukeskuksessa asuminen tarkoittaa sitä, että täällä voi nauttia samoista palveluista, mitkä ovat tarjolla matkailijoille, eli asua hyvin viihtyisässä ympäristössä, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari huomauttaa.

Kalajoki markkinoi tulijoille sijoitusasuntoja eli lomaosakkeita ja vapaa-ajan asuntoja.

– Myös sijoittajat ovat kiinnostuneita asuntojen hankkimisesta vuokralaisille, jotka ovat Pyhäjoella töissä 5–10 vuotta. Sen jälkeen jää vielä jatkokäyttöä asunnoille, Puoskari kertoo.

Hän arvioi karkeasti, että kyseessä on kolmen kauppa.

– Puolet jää Pyhäjoelle, neljäsosa Raaheen ja neljäsosa Kalajoelle.

Fennovoimassa ei uskota näin karkeaan jakoon.

– Itseoikeutettu kunta on tietysti Pyhäjoki, mutta veikkauksemme on että muut hajaantuvat ympäri tätä kehää, joka sijoittuu Oulu Kokkola-akselin välille, Kerola sanoo.