Kunnat haluaisivat eroon lentotukien maksamisesta

Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki ehti tukea lentoliikennettä ostamalla lentolippuja Finncomm Airlinesilta peräti 600 000 eurolla parin vuoden aikana. Finncomm siirtyi tänä vuonna Flyben ja Finnairin yhteisomistukseen.

Flybe liikennöi Helsingin-reittiä ilman tukia tänä syksynä vain hetken. Perjantaina se ilmoitti lopettavansa lennot tappioiden takia. Näyttää siltä, että lentoväki on jälleen matkalla kuntien kukkarolle.

- Jos me emme pystyneet sitä hoitamaan ilman tukea, tuskin mikään muukaan yhtiö pystyy. Käytännössä kunnat voivat joko tukea reittiä itse tai sopia hallituksen kanssa sen hoitamisesta julkisena palveluna, kommentoi Flybe Europen toimitusjohtaja Mike Rutter.

Seinäjoen lentoaseman päällikkö Aki Raskun mukaan tukijärjestelyistä on tullut muoti-ilmiö.

- Uusia lentoyhtiöitä kun tulee, ne ovat ensimmäisenä kyselemässä kunnilta, paljonko te maksatte, jos sinne lennetään.

Rasku suhtautuu luottavaisesti siihen, että alueen kuntien omistamalle lentokentälle saadaan uusi yhtiö hoitamaan Helsingin-reittiä.

- Kenttään on investoitu vuoden 2006 jälkeen yli 17 miljoonaa euroa. Kyllä meidän on aivan pakko jatkaa eteenpäin.

Jyväskylä varasi lentotukiin 350 000 euroa

Jyväskylässä valtuusto päätti toissapäivänä, että lähikuntien yhteiselle Jykes-elinkeinoyhtiölle annetaan 350 000 euron lisärahoitus Flyben lentojen tukemista varten.

Ratkaisu tehtiin sen jälkeen, kun Finnair oli ilmoittanut syksyllä, että lennot loppuvat. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan kaupungin oli pakko osallistua, koska lennot ovat elintärkeitä elinkeinoelämälle.

Miksi elinkeinoelämä ei itse tue lentoja?

- Vastaus on ollut se, että yritykset maksavat yhteisöveroa ja ostavat lentolippuja sen verran kuin normaali toiminta vaatii.

Kaupunginjohtaja toivoo, että kunnan tuista ei tule pysyviä.

- Kyllä minä käännän katseeni valtion suuntaan. Valtio on omissa strategioissaan ilmaissut sen, että maakuntien keskuskaupungit tulee pitää hyvien liikenteellisten yhteyksien varrella.

"Kaksi lähihoitajaa samalla rahalla"

Lentotukia antavien kuntien joukossa on myös pieniä kuntia. Alle 6000 asukkaan Joroinen antaa muiden kuntien ja valtion rinnalla tänäkin vuonna melkein 80 000 euroa Varkauden lentoliikenteen ylläpitämiseen. Summa on noussut vuosittain.

Vaikka lentotoiminnan tukemista on pidetty tärkeänä elinkeinoelämän kannalta, mitta alkaa olla täysi.

Kunnanjohtaja Tenho Hotarisen mukaan valtion pitäisi lisätä tukea Varkauden ja Savonlinnan lentoreiteille.

- Kun tuki tulee vuoden päästä jälleen keskusteluun, uskoisin, että se saattaa Joroisten kunnan osalta loppua. Tuolla summalla jo palkkaisi kaksi lähihoitajaa vanhusten palveluihin.

Katso Salla Vuorikosken juttu (Kymmenen uutiset 30.11.2011)