Kunnanjohtajaksi ei haluta yhtä innokkaasti kuin aikaisemmin

Vantaan kaupunginjohtajavalinnan takkuaminen vaikeuttaa myös muiden kuntien johtajahakua. Yhä useampi pätevä karsastaa virkaa ja suuri osa virassa olevista harkitsee alanvaihtoa. Nurmijärven johtaja Kimmo Behm ei kuulu heihin.

– Olen ollut kunnanjohtajana 18 vuotta. Tämä on tuttu ja oma ala enkä ole harkinnut vaihtamista.

Kevan työtyytyväisyyskyselyn mukaan 40 prosenttia nykyisistä kunnanjohtajista harkitsee alanvaihtoa. Behm ymmärtää, miksi ala kiehtoo yhä harvempaa.

– Tässä oli PARAS-hanke ennen tämän hallituksen alkua, ja siinä yhteydessä katosi toistasataa kuntaa. Ehkä kunnanjohtajat kokevat työnsä ja tulevaisuutensa epävarmaksi.

Kehno palkka, pitkät päivät

Behmin mukaan myös palkka on riittämätön.

– Kunnanjohtajan virka vastaavan yksityissektorin tehtäviin ei ole palkallisesti välttämättä kovinkaan houkutteleva. Tai suhteutettuna työmäärään.

Behm ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan puolet kunnanjohtajista saa mielestään riittämätöntä palkkaa. Yli puolet heistä kokee laiminlyövänsä usein kotiasioita ja 40 prosenttia harkitsee alanvaihtoa.

Kevan kyselyn tulokset peilaavat suoraan rekrytointiin. Kunnanjohtajan virkaan hakevien määrä on tippunut keskimäärin kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1998 hakemuksia tuli keskimäärin 18 per virka, 10 vuotta myöhemmin hakijoita löytyi enää 12.

Julkisuus karkottaa

Kunnanjohtajan työhön olennaisena osana kuuluu julkisuus ja sehän monia puistattaa.

– Kuntajohtaja on kuntansa kasvot aina, niin hyvässä ja pahassa. Paikkoja, jossa sä olet julkisuudessa, on tänä päivänä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, eikä nykyään haluta olla julkisuudessa samalla tavalla kuin aikaisemmin, Kuntajohtajien puheenjohtaja Jaana Karrimaa sanoo.

Katso Joonas Lepistön juttu (Kymmenen uutiset 18.10.2011)

Lue myös:

    Uusimmat