Kunnallisvero kevenee useimmissa kunnissa

Kunnallisverotus kevenee ensi vuonna useimmissa kunnissa, lähinnä verosta tehtävien vähennysten voimin. Vuoden 2010 näkymät ovatkin Kuntaliiton mukaan jo toista maata. Veroprosenttiaan nostavia kuntia povataan silloin olevan useita kymmeniä enemmän ja keskimääräisen veroprosentin kipuavan reippaasti ensi vuoden 18,6 prosentista.

Talouden myllerrys kurittaa ensi vuonna eniten kuntia, joiden työpaikat ovat teollisuudessa ja viennissä. Seuraavana vuonna joukkoon liittyvät myös muut kunnat, isot kaupungit mukaan lukien.

Ratkaisevaa on, mitä nämä isot tekevät. Niistä yksikään ei nostanut vielä ensi vuoden veroprosenttiaan.

Kuntaliitto julkisti tänään yhteenvedon kuntien ensi vuoden veroprosenteista.

Kovimmat verottajakunnat ovat 21 prosentillaan Haapajärvi ja Oulainen. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen povaus oli, että vuoden kuluttua tämäkin raja ylittyy.

Toista ääripäätä edustavat Hammarland, Kauniainen, Lemland, Masku, Maarianhamina, Naantali ja Saltvik. Niiden veroprosentti on ensi vuonna 16,5 prosenttia. Tänä vuonna alin prosentti on 16 prosenttia.

Hyvä aika investoinneille

Talouden yskimisen takia näyttää siltä, että kuluva vuosi jää kuntien lähiaikojen parhaaksi vuodeksi. Nyt veroeuroja on virrannut kuntien kassoihin sitä tahtia, että arvioita verotulojen tuotosta on hilattu vuoden aikana ylöspäin.

Ensi vuonna kasvu käytännössä pysähtyy, ja vuonna 2010 saatetaan mennä jo pakkasenkin puolelle.

Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat neljä-viisi prosenttia vuodessa.

Ensi vuoden investointeihin tuoreet talousnäkymät eivät välttämättä ehdi vaikuttaa, koska niistä on jo pitkälti tehty päätökset. Kuntaliitto varoisi muutoinkin vetämästä investointeja aivan alas, jos niihin vain on varaa. Tarpeelliset investoinnit on järkevä toteuttaa nyt, kun kustannukset laskevat.

Entä mitä lääkkeeksi vaikeuksiin? Tuttuun tapaan Kuntaliitto kääntää katseensa valtiovallan puoleen. Valtionosuuksia olisi lisättävä ja vahvistettava kuntien veropohjaa. Esimerkiksi jätehuolto on kuntien vastuulla, mutta tuotto menee kokonaan valtiolle, Kietäväinen mainitsi.

Hän tosin kannusti kuntiakin edelleen kuntaliitoksiin ja järkeistämään palvelutuotantoaan. Tuoreet tiedot näyttävät, että kuntaliitokset ovat hillinneet verotuksen nousupaineita.

Ensi vuoden kuntaliitoksissa mukana olevissa noin sadassa kunnassa veroprosenttien korotuksia tehtiin vähemmän kuin muissa kunnissa. 42 kunnan asukkailla prosentti laskee.

Kiinteistöveroon lisää väljyyttä

Joka kuudes kunta korottaa ensi vuonna jotakin kiinteistöveroprosenttiaan. Kuntaliitto toivoisi, että kunnat voisivat nykyistä väljemmin itse määritellä perimänsä kiinteistöveron. Nykyisellään sitä säädellään lailla.

Kiinteistövero tuottaa tosin vain pienen siivun kuntien verotuloista. Esimerkiksi tänä vuonna se tuottaa vajaat miljardi euroa, kun kaikki verotulot ovat noin 17,5 miljardia euroa. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa on kovin vaikea edes korottaa, kun asumismenot ovat meillä muutoinkin korkeat.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat