Kunnallisvaaliehdokkaita aiempaa vähemmän

Suurimmilla puolueilla näyttää olleen vaikeuksia hankkia kunnallisvaaliehdokkaita. Useimmilla puolueilla on lokakuun vaaleissa vähemmän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten.

Äänestyskoppeja

Kunnallisvaalien ehdokashakemusten jättäminen kuntien keskusvaalilautakunnille päättyi tänään kello 16. Vielä tänään puolueet eivät pystyneet antamaan täsmällisiä lukuja ehdokkaistaan. Varsinkaan suuret puolueet eivät pystyneet vielä toimittamaan esimerkiksi sukupuoli- ja ikäjakautumia. Ehdokasasettelun suunta oli kuitenkin selvä.

Keskustalla on vanhastaan ollut eniten ehdokkaita, ja niin on myös tällä kerralla. Kaikkiaan puolueella on koko maassa runsaat 11 400 ehdokasta. Tämä on 700 vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Kuitenkin esimerkiksi Tampereella keskustalla on 46 ehdokasta, kun neljä vuotta sitten heitä oli 28. Useimmissa vaalipiireissä ehdokkaiden määrä on on laskenut hieman.

SDP lähtee vaaleihin noin 9000 ehdokkaan voimin. Illansuussa tarkka luku oli 9013. Tämänkin odotettiin nousevat vielä muutamalla. Joka tapauksessa kokonaismäärä on runsaat 800 viimekertaista vähemmän. Kokoomus saa liikkeelle arviolta 7300-7400 ehdokasta koko maassa. Laskua viimekertaisesta olisi siten noin 500. Tässä vaiheessa joistain Pohjanmaan kunnista ei oltu vielä saatu tietoja.

Vasemmistoliitossa ei pystytty vielä illansuussa tarkkaan arvioimaan ehdokkaiden määrää. Neljä vuotta sitten puolueella oli ehdokkaita 4978. Lokakuussa heitä on ilmeisesti 300-400 vähemmän.

Vihreän liiton ehdokasmenestys ui vastavirtaan

Vihreä liitto on jossain määrin poikkeus puolueiden joukossa. Sillä oli edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita yhteensä 1476. Nyt ehdokkaiden määrä nousi alustavien tietojen mukaan 1601:een. Vihreillä on kuitenkin edelleen ehdokkaita vain noin 180 kunnassa. Kuntien määrän nostamistavoite ei siis toteutunut.

Kristillisellä liitolla on ehdokkaita koko maassa näillä näkymin 1608. Määrä on kolmisenkymmentä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Naisia ehdokkaista on noin 46 prosenttia.

Ruotsalaisella kansanpuolueella on hieman kristillisiä vähemmän ehdokkaita, alustavasti 1505. Tämä määrä on suunnilleen sama kuin viime kerralla ja vastaa puolueen asettamia tavoitteita. RKP:llä on ehdokkaita 65 kunnassa. Neljä vuotta sitten näitä kuntia oli kaksi vähemmän. Suuri osa nykyisistä valtuutetuista luopuu vapaaehtoisesti. Siten ainakin RKP:läisten keskuudessa vaihtuvuus on suuri.

Valtaosa kansanedustajista pyrkii valtuustoon


Valtaosa kansanedustajista pyrkii myös omien kuntiensa valtuustoihin. Poikkeuksiakin kuitenkin on. Esimerkiksi keskustan puheenjohtajana toimiva Anneli Jäätteenmäki ilmoitti tänään, ettei hän asetu ehdolle sen paremmin kotikaupungissaan Lapualla kuin Helsingissäkään. Kunnallisvaaleissa valitaan noin 12 500 valtuutettua ja varavaltuutettua Suomen 452 kuntaan.

Seuraavaksi kuntien keskusvaalilautakunnan tarkastavat ehdokashakemukset. Jos tarve niin vaatii, hakemuksia on oikaistava tai täydennettävä. Keskusvaalilautakunta arpoo puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten keskinäisen järjestyksen ensi maanantaina. Keskusvaalilautakunta vahvistaa lopullisen ehdokaslistojen yhdistelmän 21. syyskuuta pidettävässä kokouksessa. Sen jälkeen ehdokastiedot merkitään oikeusministeriön perustamaan valtakunnalliseen rekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista ehdokkaista.

Valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot siirretään viimeistään 26. syyskuuta myös oikeusministeriön vaalisivuille internetiin osoitteeseen http://vaalit.om.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat