Kuningatar Margareetan taidetta esillä Didrichsenin taidemuseossa

Tanskan kuningatar Margareetan taidetta nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa Didrichsenin taidemuseossa huomenna avautuvassa näyttelyssä. Esillä on kuningattaren värikkäitä maisemamaalauksia lähinnä viimeisten kymmenen vuoden ajalta, mutta myös muutama vanhempi työ.

-En halunnut näyttelystä varsinaista retrospektiiviä, vaan otoksen siitä, miten olen aikojen kuluessa maalannut, eleganttiin tummanpunaiseen kävelypukuun pukeutunut kuningatar taustoittaa.

-Tyylini on kevyesti abstraktia, mutta nykyään maalaukseni ovat taas vähän realistisempia, haluan selvemmin osoittaa, millainen kohde minulla on ollut mielessäni. Mutta realistisia ne eivät ole, maalaan päästäni minuun vaikuttaneita maisemia. Omasta mielestäni lahjani ovat juuri maisemamaalauksessa, siksi en tee esimerkiksi muotokuvia, toteaa kuningatar.

Didrichsenin taidemuseo on kuningattaren näyttelylle otollinen paikka, sillä museon perustaja Gunnar Didrichen (1903-1992) oli tanskalainen liikemies, joka asettui Suomeen vuonna 1927. Kuningatar Margareeta on vieraillut Didrichsenillä ennenkin, vuonna 1968 hän avasi tanskalaisen Kobra-taiteilijan Carl Henning Pedersenin näyttelyn.

-Tämä on viehättävä paikka, hän ihastelee ja katsoo ikkunasta avautuvaa metsämaisemaa.

-Valitettavasti en ole koskaan ollut Suomessa niin kauan, että olisin ehtinyt tutustua maisemiin kunnolla ja siten voinut maalata niitä, hän pahoittelee.

Kuningatar jatkaa Bernadotte-sukunsa perinteitä harrastamalla aktiivisesti taiteen tekemistä velvollisuuksiensa ohessa. Kun on kuningatar, ei tarvitse tiskata eikä silittää, niinpä monarkki joka torstai sulkeutuu linnan ulkopuolella sijaitsevaan ateljeeseen maalaamaan.

-En voisi maalata kotonani, koska siellä joutuisin tekemään kaikkea muuta, ateljeessa saan olla rauhassa, kuningatar sanoo.

Taiteellinen suku

Kuningatar Margareetan isoisän sedän, Ruotsin prinssi Eugenin symbolististen maisemamaalausten arvostus on edelleen nousussa etenkin Ruotsissa. Myös kuningattaren äidinäiti, Ruotsin kruununprinsessa Margareta maalasi impressionistisia ja symbolistisia teoksia. Kuningatar Margareeta myöntää symbolismilla olevan itselleenkin suuri merkitys. Hän varttui lapsuudenkodissaan Amalienborgissa isoäitinsä taulujen keskellä ja tutki niitä tarkoin. Hän ei kuitenkaan ole ottanut niistä suoranaisia vaikutteita.

Kuningattaren maalauksissa on nähtävissä Pohjoismaiden vuodenajoille tyypillisiä värivivahteita, valoja ja tunnelmaa. Joissakin teoksissa voi nähdä yhteneväisyyksiä Helene Schjerfbeckin pelkistettyyn muotokieleen. Schjerfbeck kuuluukin kuningattaren suosikkeihin. Samoin kuin esimerkiksi Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen.

Myös kirjallisuus on vaikuttanut kuningattaren taiteeseen. Tolkienin Taru sormusten herrasta inspiroi häntä piirtämään kirjan maisemia. Hän lähetti piirustukset kirjailijalle, joka mieltyi niihin. Niinpä ne kuvittavat nyt eepoksen tanskannosta.

-Uudessa Taru sormusten herrasta -elokuvassa oli pari maisemaa, jotka olivat hyvin lähellä sitä, kuinka minäkin ne näin. Pidin elokuvasta, kyllä, kuningatar paljastaa.

Hän kertoo jo lapsena piirtäneensä ja olleensa erityisen iloinen, kun arvostettuna keräilijänä tunnettu isoisä, Ruotsin kuningas Kustaa VI Adolf oli säilyttänyt yhden hänen lapsuuden piirustuksistaan ammattitaiteilijoiden teosten joukossa. Juuri isoisä kannusti lahjakasta Margareetaa ottamaan aikaa taiteelle.

-Vanhin poikani Frederik on myös taiteellinen. Hän ei tee taidetta, mutta hänellä on makua. Hänellä on kykyjä hyväksi keräilijäksi, kuningatar sanoo.

Maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä kuningattaren suunnittelemia ja osittain itse kirjailemia kirkkotekstiilejä. Esillä on myös kuningattaren kuvituksia Taru sormusten herrasta -kirjaan.

Kuningatar Margrethe II - maalauksia ja kirkkotekstiilejä -katselmus päättyy Didrichsenin taidemuseossa 2. maaliskuuta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat