Kuluttajavirasto haluaa lisää rantavahteja

Ettei sama toistuisi, kunnat saavat nyt selvittää, mitkä uimarannoista tarvitsevat uimavalvojia. Tämä selviää kesän aikana, kun Kuluttajavirasto ja kunnat kartoittavat rantojen turvallisuusriskit yhteisprojektissa.

Kuluttajavirastoa huolettaa, ettei kaikilla vilkkailla uimarannoilla edelleenkään ole uimavalvojia. Kesän aikana kuntien terveystarkastajat kiertävät uimarantoja arvioiden, onko turvallisuudessa moittimista ja tarvitseeko ranta valvojia vai ei. Nyt Kuluttajavirasto odottelee tuloksia, jotka tulevat ensi kuun lopussa.

Jos rannoilta löytyy puutteita, kunnilla on vielä aikaa ujuttaa rantavalvonta ensi vuoden talousarvioihin. Tiukka rahatilanne ei viranomaisen mielestä oikeuta kuntia laiminlyömään uimareiden turvallisuutta.

- Toivon todella, että kunnissa olisi tahtoa hoitaa valvonta heti kuntoon, sanoo viraston tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen.

Rannan ylläpitäjä voidaan tarvittaessa määrätä hankkimaan uimavalvojia.

Uimahalleista valvojat rannoille

Rannan riskien arvioinnissa kuntia avustaa myös Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Se kouluttaa uimavalvojia antaen niin ensiaputaitoja kuin yleisiä turvallisuusoppeja.

Liiton toiminnanjohtaja Janne Ollikainen arvioi, että valvojia on koko maassa muutamia kymmeniä. Helsingissä on Ollikaisen mukaan neljätoista valvottua rantaa.

Ollikaisen mukaan on vaikea sanoa tarkasti, millaisella rannalla valvonta on ehdottomasti tarpeen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos ranta on vilkkaassa käytössä, se tarvitsee valvojia.

Eikä valvojia välttämättä tarvitse kouluttaa erikseen.

- Uintikausi on Suomessa lopulta aika lyhyt. Uimahalleista voisi siirtää valvojia uimarannoille ja käyttää näin jo olemassa olevaa ammattitaitoa, toteaa Kuustonen.

Kuustonen uskoo, että rantavalvojat tuskin maksavat kunnille mahdottomia. Janne Ollikainen arvioi, että yhden valvojan kolmen kuukauden kesäpesti maksaisi kunnalle noin 5000 euroa, eikä lisineenkään yli kymppitonnia.

Rantavahti ei yhtä kuin lapsenvahti

Käyttäjien määrän lisäksi rannan turvallisuuteen vaikuttaa moni asia.

- Onko kyseessä joki, järvi vai meri, onko lähellä laivaväyliä ja onko ranta matala vai äkkisyvä, Ollikainen luettelee.

Hyvä ranta on Ollikaisen mielestä siisti, sinne pääsee helposti, ja siellä on palveluita kioskista pukukoppeihin ja suihkuun. Siellä on tilaa niin rannan polskuttelijoille kuin matkauimareille. Laiturikin saisi olla. Huonolla rannalla sitä vastoin on kova virtaus, tumma ja samea vesi, ja ranta on huonosti hoidettu.

Suomessa on yhä enemmän valvottuja uimarantoja. Silti kukaan ei näe kaikkialle. Ollikainen muistuttaa, että rantavahti on hätätilanteita varten. Lapsia ei valvotullakaan rannalla saa päästää yksin telmimään veteen, vaan vastuu on vanhemmilla.

(MTV3-STT)