Kuluttajat lamautettu kriisipuheella - professori moittii talouseliittiä

Tutkijaa tulos ei hämmästytä. Kuluttajatutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Mika Pantzarin mielestä Suomessa on tuotettu tietoisesti kriisitietoisuutta.

- Ajateltiin, että Suomen kansa tarvitsee kriisitietoisuutta. Sitä on tuottanut nimenomaan talouseliitti, joka näkee omaksi tehtäväkseen kertoa ja pelotella, sanoo Pantzar.

Eli sitä saa mitä tilaa.

- Nyt kansa on kriisitietoinen eikä kuluta ihan sitä mitä vois kuluttaa.

Samaa mieltä on pieneen katuotokseen napattu kansalainen.

- Kuluttamiseen vaikuttaa nimenomaan se asenne. Ihmiset puhuvat ja lehdissä puhutaan heikoista ajoista, niin kyllä se vähän vaikuttaa, toteaa Riitta Tervo.

MTV Uutisten kyselyssä 28 prosenttia vastaajista aikoo vähentää kulutustaan lähikuukausina. Eniten vyönkiristäjiä on Lapin läänissä, missä peräti 40 prosenttia vastaajista arvioi, että tingittävä on.

Lähes kolmannes johtajista aikoo säästellä

Johtava asema ei näytä suojaavan kriisitietoisuustartunnalta, päinvastoin. Yhä useampi johtaja aikoo vähentää omaa tai perheensä kulutusta. Nyt vyötä aikoo kiristää 31 prosenttia johtajista, toukokuussa vastaavassa kyselyssä osuus oli 23 prosenttia.

Se on Pantzarin mielestä kiinnostavaa.

- Talouseliitti ikään kuin jakaa pessimismin näiden ihmisten kanssa, joilla menee todella kurjasti, ja kuitenkaan talouseliitti ei vielä ole joutunut mitenkään maksamaan työpaikoilla tai muuten tätä niin sanottua lamaa.

Ihan tyhjään maaperään kriisitietotisuutta ei ole kylvetty. Työpaikkoja on kadonnut, vienti on sakannut, julkinen velka paisuu ja väki vanhenee.

Pantzarin mielestä talouseliitti on käyttänyt kriisitietoisuutta politiikan tarpeisiin.

- Voi olla, että keskitettyä tuloratkaisua ei olisi koskaan syntynyt ilman sitä pelottelua, pohtii Pantzar.

Saatiin siis "tupo" ja nyt niitetään työpaikkoja palvelualoilla.

Pelottelu konkretisoituu kaupan tiskillä

- Koska kotimarkkinat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa, sellainen pelottelu on vastuutonta. Nyt maksetaan parin vuoden sisäisestä kriisikeskustelusta kotimarkkinoilla aika raskaasti. Se näkyy esimerkiksi tavaratalojen tilanteessa, joka on tällä hetkellä erittäin vaikea.

Pantzar muistuttaa, että Suomessa monilla toimialoilla näkymät ovat valoisia.

-Esimerkiski selluteollisuudessa tai pehmopapereissa menee erittäin hyvin. Lääketeknologian vienti vetää hyvin.

Ja elpymisen merkkejä on jopa euroalueen kriisimaissa, kuten Espanjassa..

-Epäilisin, että jossain vaiheessa myös investoinnit viriävät.

Ryhmät, joihin kriisipuheet eivät uppoa ovat etäällä toisistaan. Kulutustaan eivät yhtäältä aio vähentää 18-24-vuotiaat nuoret (74 %), opiskelijat (76%) ja alle tuhat euroa kuukaudessa tienaavat (77%). Ja toisaalta entiseen tahtiin aikovat porskuttaa ylimmät toimihenkilöt (71%) ja 6000-7000 euroa tai yli 9000 euroa tienaavat (71%) .

MTV Uutisten tutkimus "Eurokriisi ja kulutus" toteutettiin verkkopaneelissa. Virhemarginaali on suurimmillaan 3% suuntaansa. Tutkimuksen teki MTV Uutisten toimeksiannosta Think If Laboratories Oy