Kuluttajat arvioivat hintojen nousun todellista nopeammaksi

Suomalaiskuluttajat uskovat yleisesti, että euro nosti tavaroiden ja palvelujen hintoja. Tilastokeskuksen mukaan kansalaisten inflaatioarvio on ollut 2000-luvulla parhaimmillaan yli kaksi prosenttiyksikköä mitattua korkeampi.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen kirjoittaa inflaatiomittareiden uskottavuusongelmista Tieto & trendit -lehdessä. Hänen mukaansa kuluttajien vääristyneitä uskomuksia lietsoo muun muassa se, että usein ostetut tavarat ovat kallistuneet muita nopeammin.

- Euron käyttöönoton jälkeen joidenkin usein ostettavien muutaman euron hintaisten tuotteiden ja palveluiden hinnat nousivat, jolloin mielikuva nopeammasta inflaatiosta levisi koko (kuluttajahinta)indeksiin, Lehtinen kirjoittaa.

Aktuaari Juhani Pekkarinen Tilastokeskuksesta arvelee, että ihmiset kiinnittävät huomiota yksittäiseen kallistuvaan hintaan, mutta kukaan ei muista hintoja, jotka ovat laskeneet. Hänen mukaansa euro on hämännyt kuluttajien hintatietoisuutta. Eurohinnat tuntuvat edelleen pieniltä.

- Markka-aikaan hintatietoisuus tuli siitä, että automaattisesti osasi verrata hintaa käytettävissä oleviin tuloihin. Vaikka eurohinnat onkin jo paremmin sisäistetty, niitä tuskin kukaan pystyy vieläkään vertaamaan tuloihinsa.

Pekkarisen mukaan tili tuntuu tyhjenevän aiempaa nopeammin yleensä siitä syystä, että rahaa on laitettu menemään enemmän kuin oli tarkoitus.

Kansan uskomukset hämmentävät tilastotieteilijöitä

Lehtinen kirjoittaa, että kansalaisten vääristynyt käsitys hämmentää inflaatiota mittaavan kuluttajahintaindeksin laatijoita. Ongelma on sama kaikkialla Euroopassa. Lehtisen mukaan kuilu kansalaisten uskomusten ja virallisten lukujen välillä on monissa EU-maissa jopa suurempi kuin meillä.

Kuluttajahintaindeksi laaditaan hänen mukaansa tilastotieteen parhailla menetelmillä. Otokset ovat paljon laajempia kuin olisi tarpeen. Pekkarisen mukaan sekaannusta voi aiheuttaa se, että kuluttajahintaindeksi mittaa keskimääräisen, ei siis minkään todellisen kotitalouden inflaatiota.

- Ihmisten kulutusrakenne voi olla hyvin erilainen, joten monen mielestä hänen kuluttamiensa tavaroiden hinnat ovat nousseet. Se voi olla ihan oikein.

Hän muistuttaa, että indeksissä kaikki esimerkiksi ajavat autolla ja käyttävät julkista liikennettä sekä asuvat sekä omistus- että vuokra-asunnossa, vaikka todellisuudessa sellainen ei ole mahdollista.

Ymmärryksen avuksi henkilökohtainen inflaatiomittari

Euroopassa on alettu miettiä tapoja, joilla kuluttajien harhaluuloja voitaisiin muuttaa. Esimerkiksi EU:n tilastovirasto Eurostat ja Euroopan keskuspankki ovat perustaneet työryhmän, jonka tarkoituksena on luoda viestintäohjelma, jolla tavallisten kuluttajien kokeman ja virallisesti mitatun inflaation välistä kuilua voitaisiin pienentää.

Pekkarinen kertoo, että esimerkiksi henkilökohtaisen inflaatiomittarin laittamista tilastoviraston nettisivuille on harkittu. Kuluttaja voisi valita hyödykekoriin ne tavarat ja palvelut, joita itse kuluttaa ja antaa niille rahankäytön mukaiset arvopainot. Britannian tilastovirastolla tällainen mittari on jo käytössä. Sen käyttö vaatii kuluttajalta melko tarkkaa oman kulutuksen seuraamista.

Myös keskihintatilastojen julkistamista suurelle yleisölle on mietitty. Nykyisin ne ovat maksullisia. Pekkarisen mukaan keskihintojakaan ei voi laskea kaikista tavaroista. Tilastot tehdään lähinnä elintarvikkeista, jotka ovat mahdollisimman samanlaisia.

- Esimerkiksi kestokulutustavaroista, kuten autoista, televisioista ja muista kodinkoneista, keskihintoja ei ole järkevää laskea.

(MTV3-STT)