Kuluttajaliitto: Ruuan mielikuvamainonta johtaa harhaan

Monia kaupan hyllyltä löytyviä tuotteita markkinoidaan Marniemen mukaan suomalaisuuden symbolein, vaikka raaka-aineet eivät todellisuudessa täytä kotimaisuuden vaatimuksia. Esimerkki tästä on Turun sinappi.

Joissakin tapauksissa tuote on alun perin suomalaista alkuperää, mutta kotimaisuuden vesittää prosessointi ulkomailla. Esimerkiksi Elovena-tuoteperheen murot valmistetaan Saksassa, mutta ne tehdään suomalaisista raaka-aineista.

– Törkeimpiä tapauksia ovat ne, joissa tuotteen nimessä esiintyy sana "Suomi" tai jokin Suomen kaupunki, tai kun kuluttajan muuten annetaan ymmärtää nimen perusteella, että kyse on suomalaisesta tuotteesta, Marniemi sanoo.

Marniemi uskoo, että moni kuluttaja on pettynyt, kun tuote on päällisin puolin näyttänyt kotimaiselta ja paukkauksen lähempi tarkastelu onkin osoittanut, että asianlaita onkin toinen.

Lainsäädäntö kieltää hämäämästä kuluttajaa

Mielenkiinto ruokaa kohtaan on kuitenkin kasvanut ja kuluttajat ovat muuttuneet valveutuneemmiksi.

– On herätty siihen, että mielikuvamarkkinointia tehdään Suomessakin, jossa ruokateollisuus on perinteisesti ollut luotettu, Marniemi sanoo.

Kuluttajien tarkempien silmien alla mielikuvamainonta on saattanut Marniemen mukaan jopa vähentyä siitä, mitä se joskus aiemmin on ollut – kyseessä ei siis ole uusi ilmiö, vaan ennen kuluttajia on johdettu harhaan vielä räikeämmin kuin nykyisin.

Myös monet kotimaisuudesta kertovat merkit auttavat nykyisin kuluttajia erottamaan taatusti kotimaiset tuotteet ulkomaisista.

Kuluttajaliitto seuraa markkinoilla olevia tuotteita ja niiden markkinointia, mutta tuotteiden valvonta kuuluu viranomaisille.

– Se mielenkiintoinen pointti tässä on, että lainsäädäntö sanoo, että kuluttajia ei saa johtaa harhaan, mutta tulkinnaksi jää, mikä on harhaanjohtamista. Mielipiteet voivat mennä tässä helposti ristiin, Marniemi sanoo

(MTV3)