Kuluttaja, kerro pilaantuneesta tuotteesta

Pääkaupunkiseudun kunnat tutkivat kevään aikana kaikki alueen raakaa kalaa myyvät irtomyyntipisteet eli marketit, torit ja kauppahallit. Näytteitä otettiin lähes parisataa. 40 prosenttia myytävästä raa'asta kalasta oli huonoa tai välttävää.

- Käytännössä liikkeitä, jotka myyvät helposti pilaantuvia elintarvikkeita, tarkastetaan kerran vuodessa. Helsingillä on resursseja, mutta voisi niitä olla enemmänkin, sanoo kaupungin eläinlääkäri Riikka Åberg.

Kunnat valvovat valtakunnallisesti kohteita, ja niillä on omat resurssit valvontatyöhön.

Åberg pitää valvontaiskun tulosta huonona.

- Jos raaka kala on mikrobiologisesti huonoa tai välttävää, ei se ole vaarallista terveydelle. Se kertoo kalan iästä, eikä maistu hyvälle.

Viime vuonna valvontaiskujen kohteena olivat marinoitu liha ja esimerkiksi jauheliha. Tulokset olivat tuolloinkin erittäin kehnoja.

Elintarvikeviraston Eviran hygieniayksikön ylitarkastaja Taina Niskanen pitää hyvänä sitä, että asioista puhutaan ja kuluttajienkin tietoon tuodaan puutteita.

- Kuluttajallakin on vastuu. Kun saa huonoa tavaraa, pitää ilmoittaa eteenpäin. Vain niin saadaan asiat paranemaan, Niskanen kehottaa.

Samaa sanoo eläinlääkäri. Kunnan viranomaiset eivät voi tietää, mikä on vialla ja missä on vikaa, jos ilmoituksia ei tule.

Molempien asiantuntijoiden mielestä ruoan tuoreus on koko tuotantoketjun asia. Sormella ei voi osoittaa ainoastaan esimerkiksi torikauppiasta.

- Varsinkin kalan osalta syitä voi hakea koko ketjusta. Pääkaupunkiseudun projektissa tarkastettiin myös laitoksia ja tukkuja. Siellä tulokset olivat vielä huonompia, kun tavara tarkastettiin viimeisenä myyntipäivänä, Åberg sanoo.

Niskasen mielestä aistinvaraisten tuoreustunnisteiden lisäksi voi tarkkailla tuotteen hintaa.

- Sanotaan, että halvalla ei voi saada hyvää. Kyllä se pitää paikkansa elintarvikkeidenkin kohdalla. Silloin, kun myydään vähän kalliimmalla oletetaan, että saadaan parempaa.

Myyntiajat liian pitkiä

Esimerkiksi marinoitujen elintarvikkeiden kohdalla on aika ajoin herännyt kysymys myyntiaikojen pituudesta. Åberg sanoo, että kalan kohdalla on selkeästi nähtävissä liian pitkälle venytetyt myyntiajat. Evira on puolestaan antanut suosituksia pakattujen kalojen myyntiajoille. Myyntiaika olisi kaksi viikkoa.

Evira aloittelee valvontatietojen julkistamisprojektia. Virasto alkaa jakaa hymynaamoja liikkeille ja tuotteille. Niskasen mukaan kampanjalla haetaan mm. sitä, että kuluttajat oppisivat äänestämään jaloillaan, ja saamaan sitä kautta parempia tuotteita.

Katso Riikka Åbergin ja Taina Niskasen haastattelu: (Huomenta Suomi 18.11.2010)