Kulttuurista ei haluta tinkiä

Myös kulttuuripalveluiden laatu ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä, ilmenee Akavan Erityisalat ry:n TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Miltei yksimielisiä ollaan siitä, että palveluiden pitää olla asiantuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Laadun ja tasapuolisuuden vaatimus lyö selkeästi läpi tutkimuksen tuloksista.

Kulttuuri lisää elämänlaatua

Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nousee voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kulttuuripalvelut lisäävät paikkakunnan vetovoimaa. Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllistäjiä ja että niiden taloudellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Kansalaisten kulttuurikäsitykset eivät ole juurikaan muuttuneet taantuman aikana. Tuloksia verrattiin elokuussa 2008 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.

-On merkittävää, että kansalaiset ovat edelleen näin yksimielisen kulttuurimyönteisiä vellovista säästöpuheista ja leikkauslistoista huolimatta. Kulttuuripalvelut ovat kansalaisille peruspalvelua, josta ei haluta tinkiä, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista. -Tästä arjen hyvinvoinnista ja elämänlaadusta halutaan pitää kiinni, Luomanmäki tulkitsee.

Persut vähiten kiinnostuneita

Valtaosa suomalaisista käyttää tutkimuksen mukaan kulttuuripalveluja. Vain 13 prosenttia ei käy lainkaan kirjastossa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, museoissa, konserteissa, lasten ja nuorten tapahtumissa tai taidenäyttelyissä.

Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan kulttuuriasioissa varsin samanmielisiä. Esimerkiksi puoluetausta näkyy kuitenkin painotuksissa. Kulttuuripalvelujen taakse asettuvat selkeimmin vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattavat. Sen sijaan perussuomalaiset eivät näe kulttuuripalveluille niin suurta tarvetta kuin muut. Tämä näkyy myös palvelujen käytössä.