Kulttuurisponsoroinnin kasvu pysähtymässä

Pohjoismainen teatteripalkinto meni tällä kertaa Norjaan

Porin Jazz -festivaalit esitteli tällä viikolla kesän ohjelmistoaan. Pori on sponsoroinnin kärkisarjaa, budjetista tulee runsas viidennes yrityksiltä joko rahallisena tai muuna tukena. Yritykset ovat kuitenkin tulleet tarkemmiksi ja varovaisemmiksi.

- Tämän vuoden osalta olemme joutuneet tekemään hartiavoimin töitä eli kyllä tilanne on se, että yritysten osalta yhteistyösopimuksiin panostettava markkinointiraha on selvästi pienenemässä, Pori Jazzin toimitusjohtaja Hannu Hakala kertoo.

Taloudellinen epävarmuus on hillinnyt yritysten sponsorointihaluja, eivätkä urheilun doping-skandaalit ole vastoin arveluja kääntäneet rahavirtoja kulttuurin tukemiseen.

Vaikka monet kulttuuritapahtumat tukijoineen saavat paljon julkisuutta on yritysyhteistyön osuus koko kulttuurin 500 miljoonan euron rahakakusta vain noin kaksi prosenttia eli10 miljoonaa. Taidelaitosten, kuten oopperan perusrahoitus pysyy valtiolla ja kunnilla.

- Ei ole syytä odottaa mitään nopeaa ratkaisua, joka lisäisi yritysrahoitusta taiteisiin olennaisesti ja tuntuvasti. Minä uskon, että julkisen rahoituksen lisäksi ehkä nopeamminkin voi kasvaa hyvissä tilanteisssa puhdas yleisörahoitus, sanoo Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ruohonen.

Raul Grünstein johtaa sponsorointitoimistoa, jonka asiakkaina ovat mm. Helsingin Juhlaviikot ja Kiasma. Toimistot ovat ammatillistaneet ja monipuolistaneet kulttuurin ja yritysten yhteistyötä.

- Suomessa sponsorointi on ollut myös tehotonta yritysten näkökulmasta ja se voi olla leikkaantumassa pois. Ehkä sellainen sponsorointi, jonka yritykset mieltävät investoinniksi on edelleen kasvussa Suomessa, Grünstein sanoo.

Joka tapauksessa mm. taidelaitokset joutuvat miettimään yhä uusia keinoja rahoittaa toimintaansa. On arvioitu, kohonneiden kustannusten vuoksi ne tarvitsisivat 100 miljoonaa euroa vuodessa taiteellisen tasonsa ylläpitämiseen.

(MTV3)