Kuivuus pitää sieniä piilossa - sato yhä arvoitus

- Etelä- ja Keski-Suomessa ei ole ollut klassisia kunnon sateita. Nyt pikkuhiljaa sieniä on alkanut nousta paikka paikoin, mutta vettä pitäisi tulla reippaasti lisää. Lappi puolestaan on ihan eri maailma. Siellä tatteja on ollut hyvin koko elokuun, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo.

Etelä- ja Keski-Suomessa sienet ovat kuukauden myöhässä. Usein kausi alkaa heinä-elokuun vaihteessa.

Pirkanmaalla sieniä on jo noussut. Samoin Pohjanmaan rannikoilla. Itä-Suomessa taas ei paikoin ole yhden yhtä tattia tai haperoa.

Herkkutatteja ulkomaille vievän Dalla Vallen toimitusjohtajan Loreno Dalla Vallen mukaan tatteja on ehtinyt nousta siellä, missä Asta- ja Veera-myrskyt tekivät tuhojaan.

- Siellä on noussut herkkutatteja. Pohjois-Karjalassa taas kausi on vasta alkamassa. Uskon, että tulee vielä hirmuhyvä sato, jos ei lumi tule sitä ennen, Dalla Valla sanoo.

Sadosta saattaa tulla runsaskin

Salon mukaan sadon ennustaminen on vielä arvailua. Toisaalta sienillä on vielä aikaa nousta, jos syksystä tulee suotuisa, mutta pahimmassa tapauksessa kaudesta tulee lyhyt.

Syksyn pitäisi olla pitkä, lämmin ja runsassateinen, jotta korit tulisivat täyteen sieniä. Jos yöpakkaset jäädyttävät maan, eivät sienirihmastot herää.

- Humus on jämähtänyt kuivaksi. Rihmastot eivät ole kasvaneet, mutta eivät ne ole kuolleetkaan. Joka vuosi sieniä on kuitenkin tullut, Salo sanoo.

Marttaliiton mukaan toivoa on niin kauan kuin lumi pysyy poissa.

- Usein sienisato voi tulla syyskuun loppupuolella. Lokakuunkin puolella on voinut tulla muhkea herkkutattisato, sanoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

Kangasmetsät ovat hyvin kuivia, joten ruokasieniä kannattaa etsiä kosteikoista. Viisas sienestäjä suuntaa kuusivaltaisiin sammaleisiin notkelmiin.

Hopsu-Neuvonen kertoo, että eniten metsässä näkyy valkokärpässieniä ja valevahveroita. Hän kehottaakin varovaisuuteen.

- Suosittelen, että kaikki valkoiset sienet jätetään keräämättä.

(MTV3 - STT)