Kuivuus pilaa sokerijuurikkaan satoa

Kolmasosa sokerijuurikkaan peltopinta-alasta on niin huonokuntoista, ettei siitä saada satoa lainkaan. Usea tuhat hehtaaria on vielä mulloksella, eikä niitä pelasta enää sadekaan.

Kasvavat sokerijuurikasviljelmät tarvitsevat kiireesti sadetta. Agronomi Soile Hänninen Farma - Maaseutukeskuksen kasvinviljelyneuvonnasta sanoo, että sokerijuurikas on kärsinyt pahiten poikkeuksellisista sääoloista. Tuhot ovat kuitenkin hyvin paikallisia, ja ne riippuvat maan laadusta.

-En muista nähneeni näin aukollisia kasvustoja 30 vuoteen. Juurikaspeltojen ongelmana on yleensä märkyys ja kylmyys. Tänä vuonna tekijöitä on useita, hän kertoo.
-Viime vuonna maat vettyivät umpimäriksi. Maan huokosverkosto häiriintyi. Keväällä ei satanut, mutta sen sijaan muokkauskauden alkaessa oli kylmää. Kylvöjen jälkeen seurasivat yöpakkaset. Näin sokerijuurikkaan siemenet jäivät kuiviksi. Sen jälkeen alkoi tämä jatkuva kuivuus, hän selvittää.

Maalaji korostuu, kun tarkkaillaan sokerijuurikasviljelyjä. Maa on paljas hiussavijuonteen kohdalla, mutta hietamaassa ja vanhoilla urpamailla näkyy hyvää kasvustoa.
-Sokerijuurikas on eteläisen vyöhykkeen kasvi, joka nauttii lämpimästä. Kun juurikas saa juurensa veteen, se alkaa kasvaa. Jos tulisi sade, se auttaisi tavanomaisesti liikkeelle lähteneitä juurikkaita, sillä nekin alkavat jo olla henkitoreissaan, Hänninen kertoo.

Hän harmittelee sokerijuurikkaanviljelijöiden huonoa onnea, sillä juurikas on ollut yksi harvoista kasveista, joiden satomääräinen markkamäärä on ollut selvästi enemmän kuin pinta-alalisä. Nyt monia viljelijöitä uhkaa toinen peräkkäinen huono vuosi. Sokerijuurikkaan tärkeimmät viljelyalueet sijaitsevat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa Säkylän seudulla ja Hämeessä Janakkalan tienoilla.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat