Kuinka Suomessa on varauduttu ydinonnettomuuteen?

Monia asia saattaa kuitenkin vakuuttelusta huolimatta huolettaa. Esimerkiksi Euroopassa on noin 150 ydinvoimalaa, joista osa melko lähellä.

Kuinka hyvin Suomessa on siis varauduttu ydinvoimaloiden aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka vakuuttaa, että Suomessa varautuminen on kohdallaan.

– Meillä yhteiskunnassa on harjoiteltu näitä asioita viimeisien vuosikymmenien ajan erilaisissa valmiusharjoituksissa, Kohvakka toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.

Kohvakan mukaan ydinvoimariskeihin on varauduttu niin valtion kuin kuntienkin tasolla.

– Kysymys on pikemminkin siitä, että kuinka hyvin kansalaiset tietävät ja tuntevat tämän tilanteen. Siis esimerkiksi siitä että kuinka hyvin kotona tiedetään se, että kuinka minä toimin, mistä saan tietoa.

Viranomaisiin syytä luottaa

Tiedonsaannissa Kohvakka korostaa viranomaisten roolia, sillä itse netistä tietoa etsimällä on vaarana, että seassa on paljon tarpeetonta tai jopa väärää tietoa.

– Jos puhutaan säteilyonnettomuudesta, kyllä viranomaiset kertovat varmasti, miten ja millä tavalla kotona tulee toimia. Viranomaisilla on myös kanavat saada televisiosta ja radiosta tarpeellinen tieto kansalaisille.

Jos hätätilanne tosiasiassa tulisi, on säteilyturvaviranomainen se taho, joka antaa suositukset muille viranomaisille esimerkiksi väestön suojaamiseen liittyvissä asioissa. Pelastusviranomaiset antavat tästä puolestaan ohjeet ja määräykset.

Lisätietoa koulutuksissa

Kohvakan mukaan myös lisätietoa säteilyasiossa voi hankkia jo nyt. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö antaa koulutusta talosuojelusta ja kodin turvallisuusasioista. Koulutuksissa säteilysuojelu on yksi perusosio.

–Muun muassa taloyhtiöiden vastuuhenkilöillä on mahdollisuus hankkia koulutusta ja myös omakotitaloasuja voi aivan hyvin osallistua näille kursseille. Tänäkin vuonna 10 000 koulutetaan yli sadalla kurssilla näissä asioissa.

Tiedon puutteesta ei asia siis Kohvakan mukaan ole kiinni

– Kyse on siitä miten pidämme sitä yllä sellaisella tasolla, että ei tule hätä, kun jotain tapahtuu.

Myös kotiapteekin varustelua joditabetilla Kohvakka pitää hyvänä varautumisekeinona.

Joditabletit hamstrattiin myös Suomessa nopeasti loppuun apteekeista Japanin onnettomuuden jälkeen. Kohvakan mukaan ilmiössä voi olla osittain kyse paniikista, mutta myös heräämisestä turvallisuusasioihin.

– Huomattiin, että meillä on tarjolla tällainen hyvä kotivarautumisen tapa ja että joditabletti on tällainen hyvä perusvara. Kaiken kaikkiaan ilmiö on mielestäni erittäin ymmärrettävä.

Katso Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtajan Kimmo Kohvakan haastattelu: (Huomenta Suomi 31.3.2011)