KRP vaikenee Ruandan kansanmurhaan liittyvistä tutkimuksistaan

Eilisen Borgåbladetin mukaan Suomessa oleskellut ruandalaismies on ammatiltaan baptistipappi. Lehden mukaan mies pakeni vuoden 1994 Ruandan verilöylyn jälkeen Zaireen, missä suomenruotsalainen baptistipastori tapasi hänet seuraavana vuonna. Helsingin Baptistiseurakunnan johtaja on tänään sanonut, että asia on hänelle aivan uusi.

Keskusrikosrikospoliisi on erittäin lyhytsanainen rikostutkinnasta, joka liittyy Suomessa vangitun ruandalaisen miehen mahdolliseen osallisuuteen Ruandassa tapahtuneisiin kansanmurhiin. Porvoon käräjäoikeus vangitsi miehen perjantaina todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.

Tutkinnanjohtajan rikosylikomisario Thomas Elfgrenin mukaan tutkinta jatkuu esitutkinnan edellyttämällä tavalla ja pitkään. Tutkinnan yksityiskohdista hän ei halua tässä vaiheessa poliisin puolelta kommentoida.

- Kunnioitan ratkaisua käsitellä asiaa suljetuin ovin, tähdensi rikosylikomisario Elfgren.

Sen verran tutkinnanjohtaja kertoi, että esitutkinta asiassa alkoi vuoden alussa eli sen jälkeen kun miehen henkilöys varmistui.

Epäilty on ammatiltaan pappi

Ihmisoikeusjärjestö Human Right Watchin (HRW) mukaan mies on ammatiltaan baptistipappi, kirjoitti Borgåbladet nettisivuillaan eilen. Lehden mukaan mies pakeni verilöylyn jälkeen Zaireen, jossa johtava suomenruotsalainen baptistipastori tapasi hänet 1995. Suomenruotsalaisella baptistilähetyksellä oli toimintaa miehen kotiseudulla Ruandassa vuoteen 2004 asti.

Helsingin Baptistiseurakunnan johtaja on tänään sanonut, että asia on hänelle aivan uusi.

- Emme ota siihen mitään kantaa.

Myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty International Finland ei ollut tietoinen ruandalaismieheen kohdistuvista epäilyistä. - Olemme kuitenkin jo pitkään kampanjoineet sen puolesta, että törkeistä ihmisoikeusrikkomuksista epäillyt henkilöt joutuisivat myös Suomessa oikeuden eteen, kertoi ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

HRW:n ihmisoikeusaktivistit sanovat Porvoon käräjäoikeuden vangitseman ruandalaismiehen järjestäneen sotilaskoulutusta, hankkineen aseita ja johtaneen yhtä verilöylyä Ruandassa keväällä 1994. Aktivistien mukaan miehen johdolla surmattiin Nyakizu-vuorelle turvaan hakeutuneet tutsit alle kaksivuotiaita lapsia lukuunottamatta.

Vangittu ruandalaismies on toiminut Suomessa pastorina muun muassa Vaasassa ja Porvoossa. Mies on perheellinen, eikä hänellä ole ollut vakituista työsuhdetta. Baptistiliike on auttanut vangittua hankkimalla hänelle asianajajan.

Mies tuli Suomeen 2003

Suomessa nykyään asuvan miehen epäillään osallistuneen kansanmurhan suunnitteluun, johtamiseen ja toteutukseen keväällä 1994 Ruandassa.

Vangittu on syntynyt vuonna 1951. Hän tuli Suomeen vuonna 2003 ja haki turvapaikkaa. Hänen sanotaan olevan alkujaan burundilainen hutu, joka oli saapunut Ruandaan 21-vuotiaana vuonna 1972.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta yhdessä Ruandan oikeusviranomaisten ja YK:n kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa. Tutkinta alkoi vuoden alussa, ja se kestää vielä useita kuukausia.

Joukkotuhonta on rikos, josta voi Suomen lain mukaan langeta elinkautinen vankeustuomio. Siitä saa vähintään neljä vuotta vankeutta.

Hutut tappoivat noin 800 000 ihmistä puolentoista kuukauden kuluessa Ruandassa 1994. Uhrit olivat tutseja ja maltillisia hutuja.

(MTV3-STT)

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat