Krp: STT:n dopingjutun lisätutkinta johti uusiin hormoniepäilyihin

Krp:n Jyväskylän yksikön päällikkö rikosylikomisario Pauli Huuskonen julkisti tänään illansuussa tiedotteen tutkinnan vaiheista. Hän selittää siinä myös, miksi hän kumosi STT:lle määrätyn ilmaisukiellon kertoa asiasta esitutkinnan ollessa kesken.

Poliisi aloitti maaliskuussa 2001 lisätutkinnan valtionsyyttäjä Maarit Loimukosken pyynnöstä. Tiedotteen mukaan keskeisimpänä tavoitteena on ollut selvittää, onko joku tai jotkut henkilöt lausuneet STT:n jutun esitutkinnassa jotain sellaista, joka on osaltaan johtanut vastaajien tuomitsemiseen perusteettomaan rangaistukseen ja rahallisiin korvauksiin. Näiltä osin tutkinnan kohteena ovat rikokset oikeudenkäyttöä vastaan. Epäiltyinä rikosnimikkeinä on ollut vääriä ilmiantoja ja törkeitä petoksia. Petokset tarkoittavat tässä yhteydessä ns. prosessipetoksia.

Huuskosen mukaan tutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella on ollut syytä epäillä, että Suomen maastohiihdossa on käytetty mm. kasvu- ja epohormonia. Poliisi on tutkinut hormonien salakuljetusta Suomeen ja toiminnan rahoitusta. Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat olleet salakuljetus, laiton tuontitavaraan ryhtyminen ja kavallus. Krp on saanut kansainvälistä oikeusapua mm. Hollannista, jonka viranomaiset ovat suorittaneet kuulusteluja.

Ilmaisukielto purettiin lehtijutun takia

Poliisi kuulusteli viime kuussa asianomistajina STT:n entistä toimittajaa Johanna Aatsalo-Sallista, entistä päätoimittajaa Kari Väisästä, Suomen Tietotoimiston nykyistä päätoimittajaa Mikael Pentikäistä sekä Hiihtoliittoa. Siinä yhteydessä tutkinnanjohtajana toimiva Huuskonen antoi asianomistajille esitutkintalain mukaisen ilmaisukiellon. Tarkoituksena oli tutkinnan turvaaminen.

Tänään Iltalehti julkaisi laajahkon uutisen tutkinnan kulusta. Iltalehden jutun johdosta Huuskonen arvioi, että julkaisukielto on tässä tilanteessa perusteeton. Sen vuoksi hän purki kiellon.

Huuskonen huomauttaa tiedotteessaan, että Iltalehden artikkeli sisältää useita virheellisyyksiä. Esitutkintamateriaalissa ei ole esimerkiksi sellaisia tietoja, jotka olisivat peräisin minkään tietokoneen tiedostoista. Samalla hän korostaa, etteivät STT:n lauantaina julkaisemat uutiset asiasta ole keskusrikospoliisin tiedotteita.

Tutkintaa tehty pienin resurssein

Rikosylikomisario Huuskosen mukaan julkisuudessa on usein esiintuotu virheellistä tietoa, jonka mukaan keskusrikospoliisi olisi suunnannut merkittäviä resursseja tämän yksittäisen asiakokonaisuuden tutkintaan. -Tutkinta on Jyväskylän yksikössä käytännössä suoritettu yhden tutkinnanjohtajan ja kahden rikostutkijan toimesta. Hiihtoliiton kirjanpidon tarkastuksessa on käytetty apuna laskentatoimen asiantuntijaa, hän toteaa.

Poliisi on koko ajan pitänyt ajan tasalla valtionsyyttäjä Pekka Koposta. Lisäksi krp:n pääosasto Vantaalla on tutkinut Lahden MM-kisoihin liittyvää epäiltyä lääkerikosta ja siihen liittyviä petosepäilyjä. Jyväskylässä tehty esitutkinta valmistunee huhtikuun alkupuolella. Sen jälkeen on vielä vuorossa esitutkintalain mukainen loppulausuntomenettely. Poliisi pyrkii saamaan esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle toukokuun alkuun mennessä.
Huuskonen ei aio kommentoida julkisuudessa tarkemmin tutkinnan yksityiskohtia. Hän toteaa, että poliisin tehtävänä ei ole arvioida esitutkinnassa saadun näytön merkitystä, vaan syyteharkinta ja näytön arviointi kuuluvat viralliselle syyttäjälle ja tuomioistuimelle.

(MTV3-STT)

Lisää dopingjutusta
(Kymmenen uutiset 24.03.2002).