KRP:n dna-rekisterissä tuhansien ihmisten tunnistetiedot

Vaikka keskusrikospoliisin ylläpitämä dna-rekisteri on vielä pieni sormenjälkirekisterin rinnalla, se on jo lunastanut paikkansa rikosten selvittelyn välineenä. Rekisteriin karttuu jatkuvasti uusia dna-tunnisteita, mutta niitä myös poistetaan sieltä.

Keskusrikospoliisin ylläpitämä dna-rekisteri on ollut käytössä reilut viisi vuotta. Näytteitä siihen on kertynyt noin 19 000. Aluksi näytteitä kertyi hitaasti, mutta lainmuutos ja näytteenoton helpottuminen verikokeesta poskitikuksi muuttivat myös käytännön.

DNA on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki, ja tätä seikkaa hyödynnetään rikosten selvittämisessä.

- Rikospaikalta kerätään näytteitä, joista tehdään dna-tutkimus. Näytteitä voidaan sitten verrata rekisterissä oleviin tunnisteisiin, kertoo rikoskemisti Vivian Johnsson KRP:stä.

Jos kerran on joutunut dna-näytteen antamaan, ei merkitse sitä, että on ikuisesti poliisin kirjoissa.

- Jos henkilö todetaan syylliseksi ja hänet tuomitaan, säilyy näyte rekisterissä kunnes hän kuolee. Tunniste poistetaan dna-rekisteristä, jos epäilty osoittautuu syyttömäksi tai syytettä ei tehdä, sanoo Johnsson.

Keskusrikospoliisin ylläpitämää dna-rekisteriä valvoo sisäasiainministeriö.

(MTV3)

- Sormenjälki- ja DNA-näytteet sisältyvät osaltaan tuntomerkkitietoihin, joita poliisilla on säädösten mukaan lupa kerätä, kertoo hallitusneuvos Aulis Gerlander sisäasiainministeriöstä.

(Huomenta Suomi 24.01.2005)

Lue myös:

    Uusimmat