Krp korjasi lukujaan: Jengiläisten määrä ei sittenkään jyrkässä kasvussa

Vielä vuoden 2011 toimintakertomuksessaan krp katsoi jengiläisten määrän kasvaneen 2010-luvulla hurjaa tahtia ja ennätyskorkeaksi. Tänä vuonna samaa kasvukäyrää on korjattu paljon maltillisemmaksi. Vuoden 2011 osalta Krp:n lukemia on korjattu yli 300 hengellä.

- Tässä on haluttu selventää kokonaisuutta. Meillä on noin tuhat jengiläistä, jotka muodostavat tällaisen ydinjoukon. Ja sitten on noin 200 henkeä, jotka ovat lähipiirissä, kertoo rikostarkastaja Tapio Kalliokoski Krp:n tiedusteluosastolta MTV3 Uutisille.

Krp:n tehtävä on ylläpitää valtakunnallista tilannekuvaa järjestäytyneestä rikollisuudesta ja koota yhteen tietoja jengien jäsenistä.

Sen mukaan kyse on siitä, ettei rikollisjengien kokonaisjäsenmäärä olekaan varsinaisesti kasvussa. Isoimmat jengit ovat kasvattaneet jäsenmääräänsä rekrytoimalla jo olemassa olleita rikollisjengejä ja niiden yksittäisiä jengiläisiä omiin leireihinsä.

Työryhmä pohtii määrittelyä

Helsingin poliisi kritisoi krp:tä hysterian lietsomisesta liivijengeihin liittyen marraskuussa . Erityisesti rikollisjengien määrä, noin 80 kappaletta, ja jäsenmäärän hurja kasvu yli 1200:aan herätti ihmetystä.

Juttu aiheutti kuhinaa myös poliisihallituksessa. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi viime perjantaina Turun Sanomien haastattelussa, että hän haluaa eri poliisiyksiköiden esiintyvän julkisuudessa yhtenä rintamana.

Taustalla tapahtuu muutakin. Krp:hen on alkuvuodesta perustettu sisäinen työryhmä, jonka tarkoituksena on tarkastella rikollisryhmien määrittelyprosessia entistä tarkemmin.

- Katsotaan kokonaisuutta ja koko määrittelyprosessia. Sitä, millä perusteella jengejä luokitellaan ja toisaalta myös sitä, että käytäntö olisi mahdollisimman selkeä ja oikeusturvankin kannalta kaikin puolin oikein, Kalliokoski kertoo.

Krp:n ylläpitämään rikollisjengien jäsenlistaukseen voi päätyä myös silloin, jos ei ole itse rikkonut lakia. Tällä taas voi olla erilaisia. Rikollisryhmän jäsen ei voi toimia järjestyksenvalvojana tai vartijana, eikä hänellä voi olla aselupaa.

Vain kolmasosa jengiläisistä rikostutkinnassa

Krp:n vuosikertomuksesta ilmenee myös, että vain harva rikollisjengin jäsen on epäiltynä rikoksesta.

Viime vuoden aikana rikollisjengien jäsenistä vain kolmannes oli esitutkinnassa osallisen asemassa. Osuus on laskenut vuosi vuodelta. Vielä neljä vuotta aiemmin vastaava lukema oli kaksi kolmannesta.

Myös tähän ilmiöön krp:n sisäinen työryhmä pohtii syitä.

Krp:stä korostetaan MTV3 Uutisille, ettei työryhmässä ole kyse mistään erityisestä, vaan normaalista hallinnollisesta määrittelystä. Jo nyt krp noudattaa rikollisryhmien määrittelyssä EU:n kriteerejä ja rikoslain määrittelyä rikollisryhmästä.