Kristilliset parantaisivat palveluja pörssiverolla

Kristillinen liitto haluaisi kohdentaa budjetin veronkevennykset selkeästi pienituloisille. Hallituksen budjettiesityksen heikkoutena puolue pitää myös sitä, ettei siinä panosteta riittävästi palvelutuotannon parantamiseen. SKL rahoittaisi palveluiden kehittämisen ottamalla käyttöön pörssiveron.

Arvopaperikaupasta perittävä 0,15 prosentin suuruinen vero tuottaisi puolueen laskelmien mukan vuodessa 1,5 miljardia markkaa. Kristillisen liiton eduskuntaryhmä ruotii budjettiesitystä tiistaina Savonlinnassa alkaneessa kaksipäiväisessä kesäkokouksessaan.

Ryhmänjohtaja Jouko Jääskeläisen mukaan veronkevennykset tulisi kohdentaa pienituloisille kansalaisille, pienyrittäjien maksurasitteiden keventämiseen ja hoivatyötä tekevien perheiden aseman parantamiseen. Jääskeläinen huomautti, että kaikki hyötyisivät ruoan arvonlisäverotuksen selkeästä alennuksesta ja polttoaineiden verotuksen keventämisestä.

Hän piti valitettavana sitä, ettei budjetti paranna varsinkaan pienyrittäjien mahdollisuuksia selviytyä palkan sivukuluista, arvonlisäveroista ja muista velvollisuuksista. Jääskeläinen moitti budjettiesitystä myös maanviljelijöiden unohtamisesta. -Budjetti ei anna lisää mahdollisuuksia niille, jotka haluavat vastata lapsen, vanhuksen tai vammaisen hoivatyöstä kodinomaisissa olosuhteissa. Se ei tarjoa toimenpiteitä, joilla kurotaan umpeen yhä pahenevaa kuilua menestyvän ja taantuvan Suomen välillä, Jääskeläinen sanoi.

Kansaneläkkeisiin suurempi korotus

SKL esittää pienimpiin kansaneläkkeisiin 200 markan korotusta. Hallituksen sopimaan talousarvioon sisältyy 50 markan tasokorotus kesäkuun alusta lukien. Jääskeläinen moitti hallituksen syrjäytymispakettia valitettavan tyhjäksi. Sen tarjoamat eväät köyhyyden poistamiseen ovat hänen mukaansa vähäiset. Kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis piti budjetin suurimpana heikkoutena, että se kasvattaa yhteiskuntaryhmien välisiä eroja. Joidenkin ryhmien tulotaso jopa alenee.

Kalliksen mukaan talousarviossa ei esitetä uusia toimia massatyöttömyyttä vastaan, ei vahvisteta perheiden asemaa eikä tehosteta aluepolitiikkaa. Hallitus ei hänen mielestään täytä kunnille ja maanviljelijöille antamiaan lupauksia. Kielteistä on myös se, ettei esikoululaisten koulukuljetuksiin varata rahaa eduskunnan kannanotosta huolimatta.

-Erityistä huomiota olisi pitänyt kiinnittää liikenneyhteyksien parantamiseen. Tietoliikenteen lisäksi on erittäin tärkeää poistaa pullonkauloja maantieliikenteestä. Ensimmäiselle sijalle nousee valtatie 1 eli E 18, Kallis korosti.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat