Kriitikko: Marski-elokuva jää etäiseksi

Kun selvisi, että Suomen Marsalkka -elokuvan Mannerheim on mustaihoinen, nousi närkästyksen myrsky. Perusteluna kerrottiin, että puolueettomalla maaperällä muiden tulkittavana kansallisesta ikonista saadaan kaivettua esiin mies ansiomerkkien ja henkilökultin takaa.

Mitä elokuva sitten paljastaa Carl Gustaf Emil Mannerheimista? Sen, että hän ontui pahasti, asetti uran perheen edelle, kohteli huonosti vaimoaan, harrasti syrjähyppyjä ja oli arvostettu sotasankari.

Kaikesta näkee, että elokuva on tehty halvalla ja hätäisesti. Gilbert Lukalian ohjaaman elokuvan kerronta on harrastelijamaisen kömpelöä ja näytteleminen kuin saippuasarjoissa.

Osin swahiliksi, osin englanniksi kerrottu tarina etäännyttää katsojan historiasta niin täydellisesti, että elokuvan kohde menettää kaiken merkityksensä.

Mannerheimin tilalla voisi tarinassa olla kuka tahansa toinen historiallinen tai kuvitteellinen henkilö.

Elokuvan kytkös Suomeen on taustalla hetkisen pyörivä talvisotaelokuva ja Sibeliuksen Finlandia, jota kenialainen poikakuoro laulaa lopputekstien rullatessa.

Elokuvaa kiinnostavampi tuote on Yleisradion tv-sarja elokuvan tuskaisesta tekemisestä, jonka sivutuote Suomen Marsalkka kuulemma on. Jos ei muuta, niin ainakin elokuva on synnyttänyt kimaran vitsejä.

Minna Karila

Borderlands 2

Ensimmäinen Borderlands yhdisti toimivan kolmiulotteisen räiskinnän hurttiin huumoriin, lähes sympaattisella tavalla esitettyyn väkivaltaan ja toimivaan moninpeliin. Jatko-osa onkin monelle loppuvuoden ehdottomasti kovin pelitapaus.

Pelin tekijätiimi Gearbox ei suinkaan ole lähtenyt keksimään pyörää uudelleen. Sen sijaan Borderlandsin olemassa olevia vahvuuksia on hiottu ja kehitetty eteenpäin. Kartat ovat laajempia, tekemistä on enemmän ja hullu huumori on entistä hullumpaa.

Hiomista on tapahtunut kautta linjan. Pelin neljän hahmoluokan eroja on korostettu entisestään. Erilaiset erikoisominaisuudet ovat tehokkaampia, kekseliäämpiä ja näyttävämpiä. Hyvin toimiva, maksimissaan neljän pelaajan samanaikainen moninpeli on edelleen pelin suurimpia koukkuja.

Borderlands 2 ei valitettavasti tuo sarjaan mitään oikeasti uutta. Erinomaisen pelin hiottu jatko-osa ei silti voi olla mitään muuta kuin erinomainen.

Tero Lehtiniemi

Maj Lind -pianokilpailun kamarimusiikkifinaali

Kun sunnuntai-iltana haluaa konserttiin mutta tarjolla on vain kilpailu, jääkö sielu ravinnotta? Maj Lind -pianokilpailun kamarimusiikkifinaali yritti kovasti olla konsertti. Ainakin Mozartin, Brahmsin ja Faurén pianokvartetot voisi oikeassa konsertissa kuulla peräkkäin.

Mutta ei se kamarimusiikkia ollut. Etukenossa sooloileva Denis Zhdanov esitti aivan eri Mozartia kuin Sibelius-Akatemian opiskelijoista koottu yhtye. Runollinen huipputaituri Gehui Xu soitti pastellisävyistä Fauréta, yhtye mustavalkoista. Johannes Piirtoa sentään siivitti kotiyleisön tuki ja yhteinen kulttuuri muusikoiden kanssa.

Musiikkikilpailuilla on oma draaman kaarensa alkuerien pakkoetydeistä orkesterifinaaliin. Jos mukaan tulee kesken, tuntuu pahalta ja arkiselta, että musiikki saa merkitystä vain oikein soittamisesta ja vertailusta. Sielu todella jää nälkäiseksi. Onneksi se nälkä on draaman nälkää: Miten käy finaalissa, kuka on heikoin lenkki, pärjääkö oma suosikki?

Maj Lind -pianokilpailun kamarimusiikkifinaali Sibelius-Akatemian konserttisalissa 27.9.2012

Kare Eskola

(MTV3)